Älkää pelätkö, tämä blogi ei ole muuttumassa "päivän ostoksia" esitteleväksi kulutusblogiksi otsikosta huolimatta (siis ellei kyseessä ole varsin halvat ostokset/löydöt, tietysti...) ;)
Tänään kuitenkin tein paikallisesta Tokmannista niin edullisia löytöjä, että on pakko kertoa muillekin!
Alkuvuodesta kaappeja läpikäydessäni huomasin, että nuoremmalle lapselle ei ole täksi kevääksi sopivaa kevättakkia. Tänään kirpputorikierroksellani pidin taas silmäni auki, josko jonkinlainen hyvä tuulitakki hänelle löytyisi. ...no olihan siellä yksi sopivan kokoinen tuulitakki 5 eurolla, mutta koska takki ei mielestäni ollut tarpeeksi siistin näköinen, jätin sen ostamatta ajatellen, että onhan tässä nyt vielä aikaa etsiä... vaikka tänäänkin on ollut näin iiiihanan keväinen ja lämpimähkö päivä, niin vielä ei ole varsinaisesti kiirettä kevättakille kylmien aamujen vuoksi.
No, sitten suuntasimme Tokmannille pyykinpesuainetta ostamaan... ja kas kas, silmiini osui tarjousrekki, jossa oli lapsille tarjousulkoiluvaatteita -50 % alennuksella, siis puolet pois jo aiemmin alennetuista hinnoista! Hyvällä tuurilla löysin lapselleni sopivaa kokoa olevan tuulitakin ja housut, jotka alennusten jälkeen tulivat maksamaan yhteensä 7,50 € (Alkuperäinen ovh. kyseisessä tuulipuvussa oli 44,95 €.)
Lisäksi löysin ensi talvea ajatellen samaiselle muksulle myös toppa-asun (takki ja housut) 15 eurolla! (näiden ovh olisi ollut 64,90 €) Toppapukuakaan lapselle ei ensi talveksi valmiina ollut, joten sen osto olisi jokatapauksessa tullut eteen syksyllä, eli tietenkin päätin ostaa nyt kun näin halvalla sopivan ja mukavan näköisen sain. Laadukaskin tuntui olevan, ulommainen kangas paksua ja sellaista "kiiltävähköä" jonka myös luulen hylkivän vettä ja likaa jonkinverran.
En viitsinyt toppa-asun ostoa syksyyn lykätä, koska silloin ei alennuksilla talvivaatteita juurikaan löydä, eikä varsinkaan näin pienillä hinnolla. Ai että olen tyytyväinen saaliiseeni! Kun löydän halvalla sitä mitä tarvitsen, se jaksaa aina ilahduttaa. :)
Kasvunvaraakin toppa-asussa on sen verran, että mikäli muksun pituuskasvu jatkuu yhtä tasaisena kuin tähän mennessä, on asu ihan passeli ensi syystalvesta. (Ja mikäli ei ole, uskallan veikata, että saan asun myytyä esim. fb:n kirpputoripalstalla samaisella 15 euron hinnalla).
Varsinaista ostoslistassani olevaa asiaa eli pyykinpesujauhetta ostaessani tein myös löydön, ja huomasin taas kerran että kaikki tarjoustuotteet eivät välttämättä aina ole halpoja (tai ainakaan halvimpia). Iso tarjouslappu pesuaineosastolla kirkui Tend-pyykinpesujauhetta saavan 3 pakkausta 10 eurolla, mutta katsellessani kilohintoja ja pesuaineen riittävyyttä (eli montako koneellista pakkauksellisella luvataan saavan pestyä), osui silmiini Domo clean-pyykinpesujauhe, 3,6 kilon pakkaus 3,90 €. Ja tällä Domon pakkauksellisella luvattiin 90 pesua pehmeällä vedellä pestynä, tarjous-Tendien 3 pakkauksella olisi pessyt saman verran, mutta niistä olisi siis saanut maksaa 6,10 euroa enemmän!
Tietenkin tässä piilee se "vaara", että en tiedä millainen pesujauhe Domo on, ei ole itselleni entuudestaan tuttu. Sen verran pakkausselostetta luin, että tämä iso pakkaus Domoa ei sisällä zeoliittia (tai ei ainakaan pakkausselosteesta osunut silmiini), sitä välttelen, koska olen joskus lukenut zeoliitin tekevän pidemmällä aikavälillä pesukoneelle hallaa... tiedä sitten, mutta varmuudeksi olen aina ostellut zeoliitittomia pesuaineita (ja toisinaan myös fosfaatittomia, jos olen löytänyt pesuaineita joissa näitä kumpaakaan ei ole. Toinen tekee siis huonoa pesukoneelle, toinen ympäristölle).
Onko Domo teille tuttu pesuainemerkki? Jos, niin mitä olette tykänneet? Itse testaan kyseistä pesuainetta tässä viikonlopun aikana, ja voin sitten joskus myöhemmin kertoilla, mitä tykkäsin :)
lauantai 8. maaliskuuta 2014
torstai 5. syyskuuta 2013
Omppuja ja muita luonnon antimia
Keräsin vanhempieni luota laatikollisen
omenoita! Pilkon ne pieniin pusseihin ja laitan pakastimeen, onpahan sitten
ilmaisia aineksia omenapiirakkaan, kun leipomisinspiraatio iskee. :)
Pakastimessa on myös punaviinimarjoja, joita keräsin muutama viikko
sitten mökin puskista leivontaan käytettäväksi. Mehujen keittelyä en
harrasta, meillä kun ei hirveästi mehuja juoda.. ainakaan itsetehtyjä,
valitettavasti. Tai siis minä kyllä joisin erittäin mielelläni
itsetehtyä mehua, jos mehuja joisin, mutta kun tähänkin ikään saakka
olen tullut loistavasti toimeen juomalla lähinnä vain vettä, kahvia tai
teetä, niin en viitsi ryhtyä mehuja keittelemään ja varta vasten
opettelemaan mehunjuojaksi.
Tai siis, kyllä mehuja silloin tällöin juon, mutta hyvin harvoin, ehkä kerran kuukaudessa, jos jossain on tarjolla tai mies ostanut niitä kotiin. Limsoja juon vielä harvemmin. En oikeastaan edes tiedä miksi, ehkä se on vain tapa- tai tottumuskysymys, lapsuuskodissani meitä lapsia ei limsoihin juuri totutettu.. äidin tekemää marjamehua oli tarjolla, mutta se oli silloin mielestäni melko kitkerää (?). Vedestä taas olen tykännyt aina, jano- ja ruokajuomana. Helppo saada ja maistuu hyvältä. (Taidan muuten kuulua vähemmistöön siinä, että juomaveden pitää mielestäni olla hanakylmää, mutta ei jääkaappikylmää...? Liian kylmänä vesi tuntuu jotenkin ikävältä suussa ja kurkussa..) Maitoa join kyllä lapsena, mutta lopetin sen sitten allergiaepäilyn vuoksi joskus yläasteikäisenä, enkä sen jälkeen ole sitä enää osannut juoda, ei vaan maistu enää hyvältä. Siis pelkästään, kahvin ja teen kanssa kylläkin.
...ja nyt eksyin aiheesta, tarkoitus oli kirjoitella ilmaisista luonnon antimista... :) Joten takaisin siihen:
Omenoiden ja viinimarjojen keräämisen lisäksi haaveilin meneväni tänä vuonna myös mustikkametsään, mutta jostain syystä se jäi :/ Sieniäkin haluaisin kerätä, mutta koska en tunnista kuin punaisen kärpässienen ja kantarellin, tuntuu sienimetsälle lähtö tällä tietomäärällä hiukan liian uhkarohkealta... mutta vielä joskus lähivuosina ilmottaudun kyllä jollekin sienikurssille, tai vaihtoehtoisesti haalin metsään mukaani jonkun, joka sieniä tuntee, ja opettelen tämänkin taidon.
Tavoitteena olisi oppia tunnistamaan kattavasti syötävät sienet, marjat ja myös villivihannekset, ja säästää ruokamenoissa tulevaisuudessa tälläkin tavalla. Terveellistä, itsekerättyä lähiruokaa luonnosta ilmaiseksi + samalla hyvää hyötyliikuntaa ja metsässä rentoutumista, mikäs sen järkevämpää olisikaan?
No, eikös puolukkametsään sentäs vielä ehdi? :)
Tai siis, kyllä mehuja silloin tällöin juon, mutta hyvin harvoin, ehkä kerran kuukaudessa, jos jossain on tarjolla tai mies ostanut niitä kotiin. Limsoja juon vielä harvemmin. En oikeastaan edes tiedä miksi, ehkä se on vain tapa- tai tottumuskysymys, lapsuuskodissani meitä lapsia ei limsoihin juuri totutettu.. äidin tekemää marjamehua oli tarjolla, mutta se oli silloin mielestäni melko kitkerää (?). Vedestä taas olen tykännyt aina, jano- ja ruokajuomana. Helppo saada ja maistuu hyvältä. (Taidan muuten kuulua vähemmistöön siinä, että juomaveden pitää mielestäni olla hanakylmää, mutta ei jääkaappikylmää...? Liian kylmänä vesi tuntuu jotenkin ikävältä suussa ja kurkussa..) Maitoa join kyllä lapsena, mutta lopetin sen sitten allergiaepäilyn vuoksi joskus yläasteikäisenä, enkä sen jälkeen ole sitä enää osannut juoda, ei vaan maistu enää hyvältä. Siis pelkästään, kahvin ja teen kanssa kylläkin.
...ja nyt eksyin aiheesta, tarkoitus oli kirjoitella ilmaisista luonnon antimista... :) Joten takaisin siihen:
Omenoiden ja viinimarjojen keräämisen lisäksi haaveilin meneväni tänä vuonna myös mustikkametsään, mutta jostain syystä se jäi :/ Sieniäkin haluaisin kerätä, mutta koska en tunnista kuin punaisen kärpässienen ja kantarellin, tuntuu sienimetsälle lähtö tällä tietomäärällä hiukan liian uhkarohkealta... mutta vielä joskus lähivuosina ilmottaudun kyllä jollekin sienikurssille, tai vaihtoehtoisesti haalin metsään mukaani jonkun, joka sieniä tuntee, ja opettelen tämänkin taidon.
Tavoitteena olisi oppia tunnistamaan kattavasti syötävät sienet, marjat ja myös villivihannekset, ja säästää ruokamenoissa tulevaisuudessa tälläkin tavalla. Terveellistä, itsekerättyä lähiruokaa luonnosta ilmaiseksi + samalla hyvää hyötyliikuntaa ja metsässä rentoutumista, mikäs sen järkevämpää olisikaan?
No, eikös puolukkametsään sentäs vielä ehdi? :)
lauantai 31. elokuuta 2013
Opintotukea odotellessa
Nyt olen sitten tipahtanut "kauhulla" odottamaani opintotuen (opintorahan) varaan. Tai vielä ei ole päätöstä opintorahan myöntämisestä edes tullut, Kelalla taitaa olla ruuhka-aika.
En siis kuitenkaan mitenkään epäile, ettenkö opintorahaa saisi, mutta "mielenkiinnolla" odottelen, koska päätös ja ekat rahat tulevat... Onneksi on siellä säästötilillä rahaa, päätöksen odottelu voisi muussa tapauksessa aiheuttaa vähän ylimääräistä stressiä muutenkin stressaavaan kouluvuoden alkuun (viimeinen kouluvuosi alkoi ja mm. päättötyöstressi iski päälle heti ekoina koulupäivinä...)
Jostain syystä viime viikkoina säästämisintoni on ollut vähän hakusessa :/ ...tai ei itse into ole lopahtanut, vaan itsensä saaminen siihen vireeseen, että ihan oikeasti olisi kurinalainen rahankäytössään, eikä vaan "haluaisi olla". Nyt koulun alettua olen esim. tuhlaillut jopa 10 euroa päivässä koulun lähellä olevaan kahvilaan (koulun oma kahvio on nykyään harmillisen harvoin auki, joten kahvia on haettava oikeasta = kalliimmasta kahvilasta, ja sitten olen sortunut useina päivinä ostamaan kahvin lisäksi milloin ihania täytettyjä sämpylöitä, milloin leivoksia tai suklaata. Eipä kiitä lompakko, eikä kyllä vyötärönseutukaan... nyt pitäis ehdottomasti ottaa itseään niskasta kiinni ja lopettaa turha tuhlailu.
Joskus viime keväänä pohdiskelin oman kahvitermarin ottamista kouluun, ja nyt tuntuu että alan olla melko lähellä sitä pistettä että "kehtaan" oikeasti niin tehdäkin. Kun olisi se oma termari, päivän aikana juodut kupilliset tulisivat paaaljon halvemmaksi, ei tulisi tehtyä enää myöskään heräteostoksia mielitekoihinsa. Niin joo ja tosiaan, koulun kahviossakin kahvin hinta on noussut, viime vuonnahan kupillinen maksoi euron, nyt se on 1,50 €.
Mutta hei, yksi dilemma tässäkin on, eli mitäs mä teen kahvimaidon kanssa? Juon kahvini maidolla tai kermalla (sokeria en käytä). Koululla ei ole opiskelijoille jääkaappia, johon voisi maidon kiikuttaa, eikä maito oikein luokkahuoneessakaan säily (no talvella ehkä tuuletusikkunan välissä ;).. paitsi sitten pakkasilla jäätyy...) Pitäiskö vaan opetella juomaan mustana (epäilen kyllä ettei onnistu, tätä olen yrittänyt joskus... sokerista luopuminen ei ollut vaikeaa, mutta ihan mustana kahvi on PAHAA.) Jos on hyviä vinkkejä maidon säilyttämiseen, niin kertokaa ihmeessä :)
En siis kuitenkaan mitenkään epäile, ettenkö opintorahaa saisi, mutta "mielenkiinnolla" odottelen, koska päätös ja ekat rahat tulevat... Onneksi on siellä säästötilillä rahaa, päätöksen odottelu voisi muussa tapauksessa aiheuttaa vähän ylimääräistä stressiä muutenkin stressaavaan kouluvuoden alkuun (viimeinen kouluvuosi alkoi ja mm. päättötyöstressi iski päälle heti ekoina koulupäivinä...)
Jostain syystä viime viikkoina säästämisintoni on ollut vähän hakusessa :/ ...tai ei itse into ole lopahtanut, vaan itsensä saaminen siihen vireeseen, että ihan oikeasti olisi kurinalainen rahankäytössään, eikä vaan "haluaisi olla". Nyt koulun alettua olen esim. tuhlaillut jopa 10 euroa päivässä koulun lähellä olevaan kahvilaan (koulun oma kahvio on nykyään harmillisen harvoin auki, joten kahvia on haettava oikeasta = kalliimmasta kahvilasta, ja sitten olen sortunut useina päivinä ostamaan kahvin lisäksi milloin ihania täytettyjä sämpylöitä, milloin leivoksia tai suklaata. Eipä kiitä lompakko, eikä kyllä vyötärönseutukaan... nyt pitäis ehdottomasti ottaa itseään niskasta kiinni ja lopettaa turha tuhlailu.
Joskus viime keväänä pohdiskelin oman kahvitermarin ottamista kouluun, ja nyt tuntuu että alan olla melko lähellä sitä pistettä että "kehtaan" oikeasti niin tehdäkin. Kun olisi se oma termari, päivän aikana juodut kupilliset tulisivat paaaljon halvemmaksi, ei tulisi tehtyä enää myöskään heräteostoksia mielitekoihinsa. Niin joo ja tosiaan, koulun kahviossakin kahvin hinta on noussut, viime vuonnahan kupillinen maksoi euron, nyt se on 1,50 €.
Mutta hei, yksi dilemma tässäkin on, eli mitäs mä teen kahvimaidon kanssa? Juon kahvini maidolla tai kermalla (sokeria en käytä). Koululla ei ole opiskelijoille jääkaappia, johon voisi maidon kiikuttaa, eikä maito oikein luokkahuoneessakaan säily (no talvella ehkä tuuletusikkunan välissä ;).. paitsi sitten pakkasilla jäätyy...) Pitäiskö vaan opetella juomaan mustana (epäilen kyllä ettei onnistu, tätä olen yrittänyt joskus... sokerista luopuminen ei ollut vaikeaa, mutta ihan mustana kahvi on PAHAA.) Jos on hyviä vinkkejä maidon säilyttämiseen, niin kertokaa ihmeessä :)
lauantai 27. heinäkuuta 2013
Kesälomakuulumisia, keittiöremppaa ja kouluvaatteita
Kyllä on kesäloma hujahtanut hurjaa vauhtia! Onneksi sentäs vajaat pari viikkoa vielä jäljellä...
Blogikirjoittelu on ollut tauolla, ei mitenkään harkitulla, mutta jotenkin kesän aikana sitä tekemistä on löytynyt niin paljon muutenkin, että tietokoneella ei ole tullut kökittyä ihan yhtä tiiviisti kuin muina vuodenaikoina.
Toisaalta myös blogini pääaihe eli säästämiseni on sujunut kesän aikana rehellisesti sanottuna melko huonosti. Käytiin mm. lasten kanssa huvipuistossa, ja ystävien kanssa festareilla (jonne vuokrattiin myös mökki... Halvemmaksi olisi tullut majoittua teltassa, mutta EI kyllä kykene enää "tämän ikäisenä" telttamajoitukseen... varsinkaan festivaalialueella/sen läheisyydessä. Telttailu esim. lasten kanssa jossain rauhallisessa paikassa olisi sitten jo ihan eri asia...).
Alkukesään mahtui myös pientä remontointia, joka nieli suhteellisen paljon rahaa, vaikka halvalla tehtiinkin, kun käytettiin suureksi osaksi "kekseliäisyyttä". Meillä on nyt esim. "uudet" kaapinovet keittiössä, arvatkaa paljollako ne saatiin; 110 eurolla! Syystä että tutustuin dc-fixiin, kaappien ym. pintojen päällystämiseen tarkoitettuun paksuun kontaktimuoviin. (Googlatkaa jos ette tiedä ja homma kiinnostaa enemmän, lopputulos oli mielestäni hämmästyttävän hyvä!) Meillähän itse kaapinovissa ei siis ollut mitään vikaa, ainoastaan väri oli taattua 90-lukua, joka tasaisin väliajoin häiritsi minua. Kokonaan uusien kaapinovien ostaminen, tai nykyisten maalauttaminenkin olisi silti maksanut laskelmieni mukaan useampia satasia, ellei jopa tuhansia, joten keittiöremonttimme on ollut haudattuna ...kunnes nyt sitten hoksasin tämän halvemman kaapistojen uusimiskeinon. Maalasin vielä lopuksi keittiön seinät valkoisiksi, ja nyt on keittiö kuin uusi! :)
***
Ensi kuun puolesta välistä eteenpäin koittaa sitten se aika, jolloin tuloni tipahtavat siihen pelkkään opintorahaan (about 200 euroa/kk käteen). Vähän kyllä jo hirvittää, saa ryhtyä ihan tosissaan nuukailemaan. Onneksi viime kevään aikana sain säästötilin summaa hieman kartutettua, ja mietiskelin juuri että hirveästi ei suurempia hankintoja/menoeriä pitäisi tulla eteen tulevan syksyn/talven aikana.. ainakaan toivottavasti. Toivon, että Murphyn laki kiertää meidät kaukaa, eikä mikään kodinkone tms. hajoa... (tai jos on pakko hajota, niin pliis sitten mieluiten tiskikone... käsintiskaus on mielestäni melkein mukavaa, ja varmasti kevyempää hommaa kuin vaikkapa käsin suoritettu pyykkäys.. ;D ...televison hajoamisestakaan ei kyllä olisi oikeasti mitään haittaa, eikä pelikonsolien varsinkaan! ...tässä asiassa tiedän kuitenkin jääväni mielipiteeni kanssa yksin, meidän huushollissamme ;) )
***
Syksyä ajatellen tilasin esikoiselle melkoisen pinon uusia kouluvaatteita. Esikoinen on kasvanut edellisistä ulos, ja jostain syystä en ole tapojeni vastaisesti "jaksanut" lähteä koluamaan hänelle vaatteita kirpputoreilta.
Vaikka periaatteessa boikotoinkin Ellokselta tilaamista (syystä että aiemmin tilailin sieltä vähän väliä jotakin ja laskut olivat sen mukaiset), niin nyt esikoisen vaatteidenhankinta sujui melko fiksusti. Tilasin kaikki vaatteet alesivuilta, ja kun Ellos lähetti minulle vielä tarjouskoodin, jolla sain näistä jo ennestään alennetuista vaatteista vielä 25 % lisäalennuksen, tein mielestäni siis melko hyvät kaupat. Sain esikoiselle kaikki nämä 101,50 eurolla:
- 3 hihatonta paitaa
- 3 t-paitaa
- 3 pitkähihaista "t-paitaa"
- 3 collegepuseroa
- kahdet farkut
- 3-in-1 syystakin (takki on kätevä, sisältää irroitettavan collegepusakan joka toimii vuorina. Ilman sitä takki käy heti nyt koulun alettua viileämpinä päivinä käytettäväksi, ja collegepusakan kanssa menee luultavasti vielä pikkupakkasissakin. Irroitettavaa pusakkaa voi lisäksi käyttää yksistäänkin collegetakkina).
Edullisen hinnan lisäksi olin paketin saadessani erittäin ilahtunut siitä, että tällä kertaa vaatteet tuntuivat myös laadukkaan oloisilta, esimerkiksi t-paidat olivat jämäkkää hyvälaatuista puuvillaa, eikä sellaista ohutta, joka venähtää ensimmäisen pesun jälkeen käyttökelvottomaksi (tai ainakin rumannäköiseksi). Samoin collegepuserot olivat sitä paksumpaa laatua. Ovat lämpöisempiä ja todennäköisesti myös kestävämpiä sekä pysyvät paremmin kuosissaan. Ja mikä tärkeintä, esikoinenkin oli silminnähden tyytyväinen uusiin vaatteisiinsa, ei -ainakaan vielä- kiinnitä huomiota siihen, ovatko ne "merkkiä" vai eivät.
Nuoremmalle muksulle tilasin myös samaisia t-paitoja ja pitkähihaisia kuin esikoisellekin. Muuten sain kuopukselle keväällä ison muovikassillisen pikkuserkkunsa vanhoja vaatteita 30 eurolla. Mukana oli myös toppahaalari talveksi sekä sadetta kestävät päällyvaatteet syksyksi. Ihan hyvä kauppa sekin :)
Kuopus tarvitsisi vielä uudet lenkkarit syksyksi.
Muutoin lasten kenkä- ja vaatetilanne näyttääkin sitten syksyä ajatellen ihan hyvältä.
Blogikirjoittelu on ollut tauolla, ei mitenkään harkitulla, mutta jotenkin kesän aikana sitä tekemistä on löytynyt niin paljon muutenkin, että tietokoneella ei ole tullut kökittyä ihan yhtä tiiviisti kuin muina vuodenaikoina.
Toisaalta myös blogini pääaihe eli säästämiseni on sujunut kesän aikana rehellisesti sanottuna melko huonosti. Käytiin mm. lasten kanssa huvipuistossa, ja ystävien kanssa festareilla (jonne vuokrattiin myös mökki... Halvemmaksi olisi tullut majoittua teltassa, mutta EI kyllä kykene enää "tämän ikäisenä" telttamajoitukseen... varsinkaan festivaalialueella/sen läheisyydessä. Telttailu esim. lasten kanssa jossain rauhallisessa paikassa olisi sitten jo ihan eri asia...).
Alkukesään mahtui myös pientä remontointia, joka nieli suhteellisen paljon rahaa, vaikka halvalla tehtiinkin, kun käytettiin suureksi osaksi "kekseliäisyyttä". Meillä on nyt esim. "uudet" kaapinovet keittiössä, arvatkaa paljollako ne saatiin; 110 eurolla! Syystä että tutustuin dc-fixiin, kaappien ym. pintojen päällystämiseen tarkoitettuun paksuun kontaktimuoviin. (Googlatkaa jos ette tiedä ja homma kiinnostaa enemmän, lopputulos oli mielestäni hämmästyttävän hyvä!) Meillähän itse kaapinovissa ei siis ollut mitään vikaa, ainoastaan väri oli taattua 90-lukua, joka tasaisin väliajoin häiritsi minua. Kokonaan uusien kaapinovien ostaminen, tai nykyisten maalauttaminenkin olisi silti maksanut laskelmieni mukaan useampia satasia, ellei jopa tuhansia, joten keittiöremonttimme on ollut haudattuna ...kunnes nyt sitten hoksasin tämän halvemman kaapistojen uusimiskeinon. Maalasin vielä lopuksi keittiön seinät valkoisiksi, ja nyt on keittiö kuin uusi! :)
***
Ensi kuun puolesta välistä eteenpäin koittaa sitten se aika, jolloin tuloni tipahtavat siihen pelkkään opintorahaan (about 200 euroa/kk käteen). Vähän kyllä jo hirvittää, saa ryhtyä ihan tosissaan nuukailemaan. Onneksi viime kevään aikana sain säästötilin summaa hieman kartutettua, ja mietiskelin juuri että hirveästi ei suurempia hankintoja/menoeriä pitäisi tulla eteen tulevan syksyn/talven aikana.. ainakaan toivottavasti. Toivon, että Murphyn laki kiertää meidät kaukaa, eikä mikään kodinkone tms. hajoa... (tai jos on pakko hajota, niin pliis sitten mieluiten tiskikone... käsintiskaus on mielestäni melkein mukavaa, ja varmasti kevyempää hommaa kuin vaikkapa käsin suoritettu pyykkäys.. ;D ...televison hajoamisestakaan ei kyllä olisi oikeasti mitään haittaa, eikä pelikonsolien varsinkaan! ...tässä asiassa tiedän kuitenkin jääväni mielipiteeni kanssa yksin, meidän huushollissamme ;) )
***
Syksyä ajatellen tilasin esikoiselle melkoisen pinon uusia kouluvaatteita. Esikoinen on kasvanut edellisistä ulos, ja jostain syystä en ole tapojeni vastaisesti "jaksanut" lähteä koluamaan hänelle vaatteita kirpputoreilta.
Vaikka periaatteessa boikotoinkin Ellokselta tilaamista (syystä että aiemmin tilailin sieltä vähän väliä jotakin ja laskut olivat sen mukaiset), niin nyt esikoisen vaatteidenhankinta sujui melko fiksusti. Tilasin kaikki vaatteet alesivuilta, ja kun Ellos lähetti minulle vielä tarjouskoodin, jolla sain näistä jo ennestään alennetuista vaatteista vielä 25 % lisäalennuksen, tein mielestäni siis melko hyvät kaupat. Sain esikoiselle kaikki nämä 101,50 eurolla:
- 3 hihatonta paitaa
- 3 t-paitaa
- 3 pitkähihaista "t-paitaa"
- 3 collegepuseroa
- kahdet farkut
- 3-in-1 syystakin (takki on kätevä, sisältää irroitettavan collegepusakan joka toimii vuorina. Ilman sitä takki käy heti nyt koulun alettua viileämpinä päivinä käytettäväksi, ja collegepusakan kanssa menee luultavasti vielä pikkupakkasissakin. Irroitettavaa pusakkaa voi lisäksi käyttää yksistäänkin collegetakkina).
Edullisen hinnan lisäksi olin paketin saadessani erittäin ilahtunut siitä, että tällä kertaa vaatteet tuntuivat myös laadukkaan oloisilta, esimerkiksi t-paidat olivat jämäkkää hyvälaatuista puuvillaa, eikä sellaista ohutta, joka venähtää ensimmäisen pesun jälkeen käyttökelvottomaksi (tai ainakin rumannäköiseksi). Samoin collegepuserot olivat sitä paksumpaa laatua. Ovat lämpöisempiä ja todennäköisesti myös kestävämpiä sekä pysyvät paremmin kuosissaan. Ja mikä tärkeintä, esikoinenkin oli silminnähden tyytyväinen uusiin vaatteisiinsa, ei -ainakaan vielä- kiinnitä huomiota siihen, ovatko ne "merkkiä" vai eivät.
Nuoremmalle muksulle tilasin myös samaisia t-paitoja ja pitkähihaisia kuin esikoisellekin. Muuten sain kuopukselle keväällä ison muovikassillisen pikkuserkkunsa vanhoja vaatteita 30 eurolla. Mukana oli myös toppahaalari talveksi sekä sadetta kestävät päällyvaatteet syksyksi. Ihan hyvä kauppa sekin :)
Kuopus tarvitsisi vielä uudet lenkkarit syksyksi.
Muutoin lasten kenkä- ja vaatetilanne näyttääkin sitten syksyä ajatellen ihan hyvältä.
torstai 18. huhtikuuta 2013
Kesäpiha vähällä rahalla
Kevät tuntuu vihdoin etenevän! :) Ajatukset ovatkin jo eksyneet kesään ja ns. kesämökkimme pihan laittamiseen. Piha oli toissa syksyyn asti vuosikausia villiintyneessä luonnontilassa, kunnes pääsimme raivaamaan sitä sen verran, että pihaan pääsee nykyisin muullakin kuin traktorilla ja pelkkien epämääräisten pusikoiden sijaan löytyy avaraakin tilaa, "jopa" nurmikkoa.
Olen tässä mietiskellyt, mitä kaikkea pihalle nyt keväällä ja kesällä laittaisin, selaillut puutarhakirjoja ja nettisivuja mm. eri kasveja ja pihasuunnittelua/-ideoita koskien. Viime kesänä ostelin valmiiksi kasvatettuja pihakukkia, ei nyt vielä voinut sanoa että homma olisi karannut käsistä, mutta aika paljon rahaa sain menemään pelkästään näihin muutamiin kesäkukkiin.
Tänä kesänä ajattelin päästä halvemmalla tässäkin asiassa...
Suunnitelmana on, että en osta yhtään (no, en ainakaan montaa...) "valmista" kukkaa mökille, vaan
a) kasvattelen kotona roinanraivauksen seurauksena löytyneistä vanhoista siemenpusseista muutamia kukkasia itse*,
b) kyselen äidiltäni ja kavereiltani olisiko heillä kenties siemeniä/taimia jaettavaksi,
c) hyödynnän jo ennestään mökin pihalla kasvavia koristekasveja (näitä ei montaa ole, mutta niitä mitä löytyy, voin istutella vähän uusiin paikkoihin tai rajata/reunustaa niitä uudelleen, vaikkapa luonnosta löytyvillä kivillä tms.) sekä
d) hyödynnän myös luonnonkukkia (aka. "rikkakasveja"). Mökin ulkorappusille ostin viime kesänä mm. isot pelargoniat sisäänkäyntiä koristamaan, nyt mietin, että voisin aivan hyvin kerätä portaille suuriin lasipurkkeihin vaikkapa tienvarsilta löytyviä lupiineja kimpulliset. Ei maksa mitään, ja kyllä nekin minusta ihan kauniilta näyttävät. Miksipä ei toisinaan voisi poimia lasten kanssa purkkeihin myös perinteisiä kukkakimppuja päivänkakkaroista ja vaikka voikukistakin.
Sekä tietysti juhannuksen aikaan koivunoksia... :) Halvaksi tulee, ja miellyttää kyllä ainakin tällaista nuukailevaa esteetikkoa. ;)
Ehkä mökkipihastamme ei ihan esittelykelpoista palkintopuutarhaa tule, mutta enpä sellaiseen tähtääkään. Jos piha omaa silmää miellyttää, ja tarjoaa mukavaa (ja edullista) puuhailua rentojen kesäpäivien iloksi, niin silloin se on mielestäni tarpeeksi onnistunut.
*toiveikkaana odottelen, että siementen esikasvatus ja hengissä pitäminen onnistuu. Aiemmat kokemukseni rajoittuvat lähinnä rairuohojen kasvatteluihin, ja nekin ovat joskus päässeet epäonnistumaan hajamielisen kastelijan vuoksi...
Saa nähdä miten käy, mutta jostainhan se on aloitettava :)
ps. Lisäideoita halvasta pihanlaitosta otetaan mielellään vastaan!
Olen tässä mietiskellyt, mitä kaikkea pihalle nyt keväällä ja kesällä laittaisin, selaillut puutarhakirjoja ja nettisivuja mm. eri kasveja ja pihasuunnittelua/-ideoita koskien. Viime kesänä ostelin valmiiksi kasvatettuja pihakukkia, ei nyt vielä voinut sanoa että homma olisi karannut käsistä, mutta aika paljon rahaa sain menemään pelkästään näihin muutamiin kesäkukkiin.
Tänä kesänä ajattelin päästä halvemmalla tässäkin asiassa...
Suunnitelmana on, että en osta yhtään (no, en ainakaan montaa...) "valmista" kukkaa mökille, vaan
a) kasvattelen kotona roinanraivauksen seurauksena löytyneistä vanhoista siemenpusseista muutamia kukkasia itse*,
b) kyselen äidiltäni ja kavereiltani olisiko heillä kenties siemeniä/taimia jaettavaksi,
c) hyödynnän jo ennestään mökin pihalla kasvavia koristekasveja (näitä ei montaa ole, mutta niitä mitä löytyy, voin istutella vähän uusiin paikkoihin tai rajata/reunustaa niitä uudelleen, vaikkapa luonnosta löytyvillä kivillä tms.) sekä
d) hyödynnän myös luonnonkukkia (aka. "rikkakasveja"). Mökin ulkorappusille ostin viime kesänä mm. isot pelargoniat sisäänkäyntiä koristamaan, nyt mietin, että voisin aivan hyvin kerätä portaille suuriin lasipurkkeihin vaikkapa tienvarsilta löytyviä lupiineja kimpulliset. Ei maksa mitään, ja kyllä nekin minusta ihan kauniilta näyttävät. Miksipä ei toisinaan voisi poimia lasten kanssa purkkeihin myös perinteisiä kukkakimppuja päivänkakkaroista ja vaikka voikukistakin.
Sekä tietysti juhannuksen aikaan koivunoksia... :) Halvaksi tulee, ja miellyttää kyllä ainakin tällaista nuukailevaa esteetikkoa. ;)
Ehkä mökkipihastamme ei ihan esittelykelpoista palkintopuutarhaa tule, mutta enpä sellaiseen tähtääkään. Jos piha omaa silmää miellyttää, ja tarjoaa mukavaa (ja edullista) puuhailua rentojen kesäpäivien iloksi, niin silloin se on mielestäni tarpeeksi onnistunut.
*toiveikkaana odottelen, että siementen esikasvatus ja hengissä pitäminen onnistuu. Aiemmat kokemukseni rajoittuvat lähinnä rairuohojen kasvatteluihin, ja nekin ovat joskus päässeet epäonnistumaan hajamielisen kastelijan vuoksi...
Saa nähdä miten käy, mutta jostainhan se on aloitettava :)
ps. Lisäideoita halvasta pihanlaitosta otetaan mielellään vastaan!
lauantai 6. huhtikuuta 2013
Roinanraivausta uudella innolla
Löysin pari viikkoa sitten facebookista yhteisön nimeltä "Tavara päivässä pois", loistavaa! Sain uutta potkua jonkin aikaa jäissä olleeseen huushollimme roinan raivaamiseen. Kevät kyllä noin yleensäkin tuppaa jostain syystä olemaan sellaista aikaa, että tekee normaalia enemmän mieli siivota ja käydä kaappeja läpi, mutta "vertaistukiryhmä" tuli ihan tarpeeseen.
Rojunraivauksesta googlettaessani löysin myös sivuston, jossa oli tehty taulukko kotiin tulevan tavaravirran vähentämiseen ja seuraamiseen. Idea oli yksinkertainen, taulukkoon tulee päivämäärä, ja sen jälkeen kaksi saraketta "tavarat, joita toin kotiin" ja "tavarat, jotka laitoin pois". Olen saanut kiitettävästi turhaa tavaraa ja tilpehööriä poistettua kodistamme varsinkin viime viikon aikana, ja on ollut palkitsevaa kirjata taulukkoon ylös kaikki se vähentynyt roina. On myös ollut herättelevää tajuta, kuinka salakavalasti tavaraa kotiin tuleekaan :O Tänäänkään ei ole ostettu mitään, mutta havahduin kuitenkin huomaamaan, että eräästä tapahtumasta kotiutuessaanhan mies toi tuliaisina mm. mainoslippiksen, avaimenperän ja julisteita. Argh...
No onneksi tänään on myös lähtenyt kodista 26 tavaraa. Toissapäivänä 17, sitä edellisenä 15. Kaikki nämä meille ihan turhaa kamaa, esim. 4 kpl konjakkilaseja, jotka ovat olleet olohuoneen vitriinissä jo ainakin 5 vuotta, ei käytetty KERTAAKAAN (mies ne joskus osti, en tiedä kuvitteliko kenties siirtyvänsä siemailemaan konjakkia saunakaljojensa sijaan..?), tuikkukippoja (voi hyvänen aika, että meillä näitä muuten riittää, edelleen, vaikka olen niitä mielestäni jo poistanut melkoisen määrän!), snapsilaseja (joo, ei käyttöä niilläkään.. meillä ei hirveästi juoda alkoholia, mutta se mitä juodaankin, eli käytännössä miehen saunakaljat ja minun satunnaiset siiderit, kelpaavat ihan suoraan pullon/tölkin suusta), mainosavaimenperiä (niinpä.. laitoin näitä jo pakastepussillisen taannoin pois, nyt niitä on kerääntynyt jälleen!), parittomia mukeja, rispaantunutta joulukoristenauhaa, korvakorurasioita (niitä, joissa korvikset myydään koruliikkeistä.. mä en ainakaan säilytä korviksia niissä enää sen jälkeen, kun ovat käyttöön päässeet, vaan kaikki ovat sulassa sovussa/sotkussa pienessä korulaatikossa kylppärin kaapissa). Vanhentunutta jalkarasvaa, nutturapinnejä, vanhat silmälasit, pari posliinista koriste-esinettä (näitä oli muuten yllättävän vaikea heittää pois, koska olen saanut ne äidiltäni! Eivät olleet minun tyylisiäni enkä tehnyt niillä mitään, mutta kuitenkin, tuntui ihan kuin loukkaisin häntä ja väheksyisin hänen "rakkaudenosoituksiaan", kun laitoin ne pois...! :O ), peltipurkkeja...
Peltipurkkeja hamstrasin joskus kirpputoreilta kuvitellen, että säilön niihin nätisti ja kätevästi kaikenlaista pikkutavaraa. Noh, hyvä ajatus teoriassa, mutta käytännössä ei toiminut minun kohdallani. Ensinnäkin, se pikkutavara, jota purkkeihin sulloin, oli suurimmaksi osaksi täysin turhaa tilpehööriä. Toisekseen, näitä peltipurkkeja oli sitten kohta jo sen verran, että olisin tarvinut "säilytysratkaisun" säilytysratkaisuilleni. :D
Päätin jo jonkin aikaa sitten, etten enää osta yhtään lisää minkäänlaisia säilytyslaatikoita/-rasioita, minulla kun on näköjään tapana säilöä tällaisiin vain sitä ylimääräistä rojua, jolle ei ole mitään käyttöä, mutta jonka olen vain halunnut laittaa johonkin "poissa silmistä, poissa mielestä"-tyyliin. Nykyään koitan säilyttämisen sijaan vaan päästä suoraan eroon tästä tilpehööristä ja tuppaan ajattelemaan, että kotimme valmiit kaapit, hyllyt ja laatikot saavat luvan riittää. Sitten kun tavaraa on niin paljon, etteivät hyllyt riitä (ja tarvitsisi ostaa niitä ylimääräisiä säilytyslaatikoita), on viimeistään aika vähentää tavaran määrää.
No joo, on mulla järkevässäkin käytössä pari isohkoa muovista säilytyslaatikkoa; häkkivarastossa säilöttäviä kausivaatteita varten, sekä yksi peltipurkki, johon laitan aina ne uusien vaatteiden mukana tulevat varanapit. Aiemmin niitä pieniä varanappipussukoita ajelehti ties missä laatikoiden pohjilla ja säilytyskoreissa, tuo peltipurkki on niille ihan sopiva ja käytännöllinen. Tosin nyttemmin olen ajatellut, että vaatteiden varaNEPPARIT ja painonapit voisin kyllä säästämisen sijaan laittaa suoraan roskiin, tai lahjoittaa johonkin (kunhan keksin minne), koska a) en osaa laittaa sellaisia vaatteisiin -> b) en ole IKINÄ käyttänyt näitä varaneppareita/painonappeja. Tavallisia "ommeltavia" nappeja kylläkin.
Onko "painonappi" muuten niiden esim. farkuissa olevien nappien oikea nimitys? Vai miksi niitä kutsutaan? Siis ne yleensä metalliset napit, joissa on kaksi (tai useampi?) osanen, ja ne painetaan vaatteeseen ylä- ja alapuolelta jollain työkalulla niin, että kangas jää sinne väliin... Korjatkaa, jos muistan väärin :)
Rojunraivauksesta googlettaessani löysin myös sivuston, jossa oli tehty taulukko kotiin tulevan tavaravirran vähentämiseen ja seuraamiseen. Idea oli yksinkertainen, taulukkoon tulee päivämäärä, ja sen jälkeen kaksi saraketta "tavarat, joita toin kotiin" ja "tavarat, jotka laitoin pois". Olen saanut kiitettävästi turhaa tavaraa ja tilpehööriä poistettua kodistamme varsinkin viime viikon aikana, ja on ollut palkitsevaa kirjata taulukkoon ylös kaikki se vähentynyt roina. On myös ollut herättelevää tajuta, kuinka salakavalasti tavaraa kotiin tuleekaan :O Tänäänkään ei ole ostettu mitään, mutta havahduin kuitenkin huomaamaan, että eräästä tapahtumasta kotiutuessaanhan mies toi tuliaisina mm. mainoslippiksen, avaimenperän ja julisteita. Argh...
No onneksi tänään on myös lähtenyt kodista 26 tavaraa. Toissapäivänä 17, sitä edellisenä 15. Kaikki nämä meille ihan turhaa kamaa, esim. 4 kpl konjakkilaseja, jotka ovat olleet olohuoneen vitriinissä jo ainakin 5 vuotta, ei käytetty KERTAAKAAN (mies ne joskus osti, en tiedä kuvitteliko kenties siirtyvänsä siemailemaan konjakkia saunakaljojensa sijaan..?), tuikkukippoja (voi hyvänen aika, että meillä näitä muuten riittää, edelleen, vaikka olen niitä mielestäni jo poistanut melkoisen määrän!), snapsilaseja (joo, ei käyttöä niilläkään.. meillä ei hirveästi juoda alkoholia, mutta se mitä juodaankin, eli käytännössä miehen saunakaljat ja minun satunnaiset siiderit, kelpaavat ihan suoraan pullon/tölkin suusta), mainosavaimenperiä (niinpä.. laitoin näitä jo pakastepussillisen taannoin pois, nyt niitä on kerääntynyt jälleen!), parittomia mukeja, rispaantunutta joulukoristenauhaa, korvakorurasioita (niitä, joissa korvikset myydään koruliikkeistä.. mä en ainakaan säilytä korviksia niissä enää sen jälkeen, kun ovat käyttöön päässeet, vaan kaikki ovat sulassa sovussa/sotkussa pienessä korulaatikossa kylppärin kaapissa). Vanhentunutta jalkarasvaa, nutturapinnejä, vanhat silmälasit, pari posliinista koriste-esinettä (näitä oli muuten yllättävän vaikea heittää pois, koska olen saanut ne äidiltäni! Eivät olleet minun tyylisiäni enkä tehnyt niillä mitään, mutta kuitenkin, tuntui ihan kuin loukkaisin häntä ja väheksyisin hänen "rakkaudenosoituksiaan", kun laitoin ne pois...! :O ), peltipurkkeja...
Peltipurkkeja hamstrasin joskus kirpputoreilta kuvitellen, että säilön niihin nätisti ja kätevästi kaikenlaista pikkutavaraa. Noh, hyvä ajatus teoriassa, mutta käytännössä ei toiminut minun kohdallani. Ensinnäkin, se pikkutavara, jota purkkeihin sulloin, oli suurimmaksi osaksi täysin turhaa tilpehööriä. Toisekseen, näitä peltipurkkeja oli sitten kohta jo sen verran, että olisin tarvinut "säilytysratkaisun" säilytysratkaisuilleni. :D
Päätin jo jonkin aikaa sitten, etten enää osta yhtään lisää minkäänlaisia säilytyslaatikoita/-rasioita, minulla kun on näköjään tapana säilöä tällaisiin vain sitä ylimääräistä rojua, jolle ei ole mitään käyttöä, mutta jonka olen vain halunnut laittaa johonkin "poissa silmistä, poissa mielestä"-tyyliin. Nykyään koitan säilyttämisen sijaan vaan päästä suoraan eroon tästä tilpehööristä ja tuppaan ajattelemaan, että kotimme valmiit kaapit, hyllyt ja laatikot saavat luvan riittää. Sitten kun tavaraa on niin paljon, etteivät hyllyt riitä (ja tarvitsisi ostaa niitä ylimääräisiä säilytyslaatikoita), on viimeistään aika vähentää tavaran määrää.
No joo, on mulla järkevässäkin käytössä pari isohkoa muovista säilytyslaatikkoa; häkkivarastossa säilöttäviä kausivaatteita varten, sekä yksi peltipurkki, johon laitan aina ne uusien vaatteiden mukana tulevat varanapit. Aiemmin niitä pieniä varanappipussukoita ajelehti ties missä laatikoiden pohjilla ja säilytyskoreissa, tuo peltipurkki on niille ihan sopiva ja käytännöllinen. Tosin nyttemmin olen ajatellut, että vaatteiden varaNEPPARIT ja painonapit voisin kyllä säästämisen sijaan laittaa suoraan roskiin, tai lahjoittaa johonkin (kunhan keksin minne), koska a) en osaa laittaa sellaisia vaatteisiin -> b) en ole IKINÄ käyttänyt näitä varaneppareita/painonappeja. Tavallisia "ommeltavia" nappeja kylläkin.
Onko "painonappi" muuten niiden esim. farkuissa olevien nappien oikea nimitys? Vai miksi niitä kutsutaan? Siis ne yleensä metalliset napit, joissa on kaksi (tai useampi?) osanen, ja ne painetaan vaatteeseen ylä- ja alapuolelta jollain työkalulla niin, että kangas jää sinne väliin... Korjatkaa, jos muistan väärin :)
tiistai 2. huhtikuuta 2013
Vaatteita, aatteita
Kaapissani on roikkunut kevättakki, joka on ollut varsin vähäisellä käytöllä (edellisvuosina siis, tämän kevään lämpötilat eivät ihan vielä ole kevättakkiin siirtymistä sallineet...). Olin jo taittelemassa sitä Uffille menevään kassiin, kunnes tajusin ajatella, että vähäisen käytön syyn voisi oikeastaan korjata melko helpolla. Takin ongelma on ollut siis niinkin mitätön kuin väärä väri (miksi sitä väriä nyt kuvailisin... "likainen beige" lienee jotakin sinne päin?), joka ei mielestäni sopinut minulle laisinkaan vaan sai kasvoni ja olemukseni näyttämään valjuilta. Väri teki myös takista jotenkin liian tätimäisen, takin malli kun on itsessään jo hyvin perinteinen/klassinen, niin se tarvitsee mielestäni jotain muuta kuin "mitäänsanomatonta" väriä välttyäkseen lisäämästä kantajansa ikää vähintään kymmenellä vuodella. (Ikäkriisiä pukkaa?! ;) )
Kaupasta löysin sitten sopivan väriaineen, jolla värjäsin takin pesukoneessa vihreäksi, ja tulos oli mielestäni oikein onnistunut. Takin alkuperäinen beige väri aikaansai sen, että takista ei tullut ihan kirkuvanvihreää, vaan väri on ehkä hieman lähempänä ruohoa tai sammalta, tykkäsin :)
Nytpä ei enää tarvitse miettiä uuden takin ostoa, rahaa säästyi (no väriainepaketti maksoi n. 10 euroa) eikä tarvitse kierrellä tuskastuneena kauppoja eikä kirppareitakaan. Oikein odotan jo, että pääsen käyttämään takkia. Lähinnä tosin sen takia, että loputtomilta tuntuvat yö- ja aamupakkaset alkavat jo kyllästyttää, samoin aamuisten koulumatkojen jäiset ja TODELLA liukkaat jalkakäytävät...
Sitten muuta vaateasiaa.
Kävin taas läpi vaatekaappiani, ja huomasin, että ns. kotivaatteet lisääntyvät kovaa vauhtia.. muutamasta laadukkaaksi luulemastani vaatteesta on tullut käytön myötä yllättävän venähtäneitä ja/tai nukkaantuneita :/ Ei viitsisi millään ryhtyä ostamaan taas uusia vaatteita, edes kirpputoreilta, mutta ajattelin ottaa käyttöön vanhan vaatteidensäästökonstin suoraan lapsuudestani, eli töistä/koulusta/ihmisten ilmoilta kotiin tultua "paremmat vaatteet" vaihdetaan heti kotivaatteisiin. Käyttöä paremmille vaatteille siis tulee vähemmän -> likaantuvat vähemmän -> tarvitsee pestä vähemmän -> vaate kuluu/nyppyyntyy/venähtää vähemmän ...tai ainakin hitaammin.
Täytyypä testata, tulisiko tätä käytännössä noudatettua, ja huomaisinko mitään eroa aiempaan.
En kyllä pistäisi pahakseni, jos ikuinen pyykkivuorikin tämän myötä edes vähän madaltuisi...
Kaupasta löysin sitten sopivan väriaineen, jolla värjäsin takin pesukoneessa vihreäksi, ja tulos oli mielestäni oikein onnistunut. Takin alkuperäinen beige väri aikaansai sen, että takista ei tullut ihan kirkuvanvihreää, vaan väri on ehkä hieman lähempänä ruohoa tai sammalta, tykkäsin :)
Nytpä ei enää tarvitse miettiä uuden takin ostoa, rahaa säästyi (no väriainepaketti maksoi n. 10 euroa) eikä tarvitse kierrellä tuskastuneena kauppoja eikä kirppareitakaan. Oikein odotan jo, että pääsen käyttämään takkia. Lähinnä tosin sen takia, että loputtomilta tuntuvat yö- ja aamupakkaset alkavat jo kyllästyttää, samoin aamuisten koulumatkojen jäiset ja TODELLA liukkaat jalkakäytävät...
Sitten muuta vaateasiaa.
Kävin taas läpi vaatekaappiani, ja huomasin, että ns. kotivaatteet lisääntyvät kovaa vauhtia.. muutamasta laadukkaaksi luulemastani vaatteesta on tullut käytön myötä yllättävän venähtäneitä ja/tai nukkaantuneita :/ Ei viitsisi millään ryhtyä ostamaan taas uusia vaatteita, edes kirpputoreilta, mutta ajattelin ottaa käyttöön vanhan vaatteidensäästökonstin suoraan lapsuudestani, eli töistä/koulusta/ihmisten ilmoilta kotiin tultua "paremmat vaatteet" vaihdetaan heti kotivaatteisiin. Käyttöä paremmille vaatteille siis tulee vähemmän -> likaantuvat vähemmän -> tarvitsee pestä vähemmän -> vaate kuluu/nyppyyntyy/venähtää vähemmän ...tai ainakin hitaammin.
Täytyypä testata, tulisiko tätä käytännössä noudatettua, ja huomaisinko mitään eroa aiempaan.
En kyllä pistäisi pahakseni, jos ikuinen pyykkivuorikin tämän myötä edes vähän madaltuisi...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)