tag:blogger.com,1999:blog-73448887978922791262023-06-20T22:01:13.896-07:00NuukailuaTerhihttp://www.blogger.com/profile/01624123592717133215noreply@blogger.comBlogger35125tag:blogger.com,1999:blog-7344888797892279126.post-71085409888165893012014-10-01T23:31:00.000-07:002014-10-01T23:31:17.585-07:00Kätevä emäntä -postausLempifarkkuni olivat lojuneet vaatekaapissa käyttämättöminä jo muutaman kuukauden, koska olivat alkaneet hajoilla haaroista, enkä ollut viitsinyt käyttää niitä, etteivät hajoaisi enää enempää (=korjauskelvottomiksi).<br />
Toiset siistit ja kivat keväällä kirppikseltä ostamani farkut olivat taas olleet käytössäni muutaman kerran, mutta ihan liian pitkien lahkeiden vuoksi jääneet sitten makoilemaan vaatekaappiini lyhennystä odottelemaan...<br />
<br />
Taannoinen Vuosi ilman uusia vaatteita -haasteeseen osallistuminen antoi nyt sitten vihdoin potkua persuuksilleni, kävin korjaamassa ja lyhentelemässä farkkuni äitini luona (saan onnekseni lainata hänen ompelukonettaan*) ja hitsit miten tulikin mieli hyväksi, kun sain korjausompelut tehtyä ja lempparifarkkuni takaisin käyttöön! <br />
....ja olin muuten extratyytyväinen siitä, että hoksasin käyttää
lyhennetyistä farkuista jääneet lahkeiden jämäpalat niiden toisten
farkkujen paikkamateriaaliksi. Tunsin itseni varsin käteväksi ja
säästeliääksi emännäksi :D <br />
<br />
<br />
<br />
* Jokin aika sitten haaveilin omasta ompelukoneesta, mutta sitten järkeilin, että taidan kuitenkin tyytyä edelleen vain lainaamaan äitini konetta, koska a) tarvitsen ompelukonetta kuitenkin niin harvoin b) niin äitinikin -eli koneensa ehtii hyvin satunnaiseen käyttööni, ja c) minun ei tarvitse tuoda kotiini lisää säilyteltävää kaappeihin d) säästän selvää rahaa. Eihän kaikkea tarvitse itse omistaa, lainaaminen on ihan jees.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Terhihttp://www.blogger.com/profile/01624123592717133215noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7344888797892279126.post-77827368256871000552014-09-27T11:57:00.001-07:002014-09-27T11:57:47.241-07:00Turhat ostokset parilta viikoltaNo niin, vajaat pari viikkoa olen nyt kirjannut ylös "turhia" ostoksiani. Tällaisia on tullut sorruttua ostamaan, enemmän tai vähemmän harkitusti:<br />
<br />
ma 15.9. kirpputorilta villasukat itselle 5 € (ei huono löytö, käyttämättömät kauniit villasukat, mutta onhan mulla noita kyllä useampi pari jo valmiiksi kotona...)<br />
Kirpputorille meni myös samalla kertaa 10 € pöytävuokran puolikkaaseen (oli tarjous, 2 viikkoa 20 eurolla, ja äitini kanssa tartuimme tarjoukseen, kun itselleni oli jo valmiiksi kerääntynyt isot kassilliset huushollista karsittua turhaa tavaraa kirpputorille vientiä odottamaan, ja äitini sanoi häneltä löytyvän toinen samanlainen satsi). <br />
<br />
su 21.9. paketti kallista jätskiä 5,29 € (turha ostos ostoslistan ulkopuolelta, hetken mielijohteesta)<br />
<br />
ma 22.9. kirjastosakot myöhässä olevista kirjoista 2,25 € (hoh-hoijaa, en voi edes puolustella tätä millään)<br />
<br />
pe 26.9. lapsen kaverin synttärilahjaan 12,95 €, samalla tuli myös ostettua karkkipäivän karkit muksuille 5,70 €, lisäksi kävin juomassa kahvin kahvilassa 1,60 €<br />
<br />
la 27.9. perheen kanssa leffailta kotona, ruokakaupasta mässyjä ostoskoriin haalimassa myös mieheni ja lapset.. ostoksista turhia mässyostoksia yht. 13.80 € edestä.<br />
<br />
Huomenna en aio käydä missään rahojani tuhlailemassa, ei edes ruokakauppaan ole tarvetta, eli voin kuitata <b>parin viikon turhien ostosten saldoksi yhteensä siis 56,59 €.</b> Näistä tosin lapsen kaverin synttärilahja on sellainen, josta en juuri olisi pystynyt tinkimään, enkä oikeastaan laske tuota kirppispöydän vuokraa turhakkeeksi, luullakseni saan varmaan ainakin omani takaisin, ja pääsen samalla eroon itselleni ylimääräisestä roinasta :) Eli ehkä se todellisempi turhien ostosten saldo onkin 33,64 € ?<br />
<br />
Kaikki mässyostokset olivat kyllä ei-välttämättömiä, ja eilen ja tänään onkin tullut ostettua enemmän namia kuin yleensä. Toisaalta edellisviikolla lapsille ei ostettu karkkipäivän karkkeja ollenkaan (edellisiä oli vielä jäljellä).<br />
<br />
Kirjastosta sain nyt nettitunnukset, joilla voin vastaisuudessa netin kautta hankkia lisää laina-aikaa, jos kirjat uhkaavat jäädä palauttamatta ajallaan (edellyttää sitä, että huomaan asian ajoissa...!). Tällainenkin palvelu on vissiin ollut olemassa jo iät ja ajat, en tiedä miten on mennytkin meikäläiseltä ohi :O No, parempi myöhään kuin ei silloinkaan.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Terhihttp://www.blogger.com/profile/01624123592717133215noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-7344888797892279126.post-44599710393058610752014-09-15T03:34:00.000-07:002014-09-15T03:34:19.169-07:00Kuinka paljon rahaa kuluu kuukaudessa ei-välttämättömiin ostoksiin?Siitä huolimatta, että pidän itseäni jo valmiiksi säästäväisenä ja keskivertoa nuukempana ihmisenä, olen pitkään leikitellyt ajatuksella kokeilla pilkuntarkasti yhden kuukauden ajan, kuinka vähän/paljon rahaa tarvitsisin, jos ihan oikeasti ostaisin vain ja ainoastaan sitä, mitä <i>tarvitsen</i>. Siis ihan "askeettisesti". Etten ostaisi <i>yhtään mitään ylimääräistä tai tarpeetonta</i>, en sitä yhtä kahvikupillista kahvilassa, en parin euron puseroa kirpparilta, en purkkapakettia, en siis mitään halpaakaan heräteostosta, en mitään mitä en aivan välttämättömästi sattuisi tarvitsemaan. <br />
<br />
Jonkun mielestä tällainen kokeilu kuulostaisi varmaan tosi ankealta, mutta itseäni se jostain syystä kiehtoo niin paljon, että aion nyt kokeilla sitä. Tosin aloitan varsin helposta tasosta, eli ajattelin ensiksi vain kirjata kuukauden ajalta ylös kaiken ylimääräisen, jonka ostan (siis nykyisestä nuukailustani huolimatta tiedostan kuluttavani rahaa "huvituksiin" ja turhuuksiinkin). Kuukauden lopussa lasken paljonko rahaa käytin näihin ylimääräisiin ostoksiin. Ja summasta riippuen sekä näiden ostamieni turhuuksien tuoman mielihyvän määrän(?) puntaroiden mietin, kokeilenko tätä askeettisempaa elämää sitten käytännössä vaikkapa sitä seuraavan kuukauden ajan.<br />
<br />
<br />
Kuluneiden viimeisten neljän viikon ajalta tuli mieleen useita ylimääräisiä ostoksia, joihin on mennyt melkoisesti rahaa, ja ehkä tämän vuoksi juuri nyt heräsikin taas mielenkiinto siihen, paljonko vielä ihan oikeasti voisin kulutuksestani nipistää, jos olisi "pakko". <br />
<br />
Näitä ylimääräisiä menoja viimeisten neljän viikon aikana olivat mm. nämä:<br />
- leffakäynti lasten kanssa, eli 3 x elokuvalippu + iso pussi lasten valitsemia karkkeja yht. n. 40 €<br />
- leffakäynti mieheni kanssa, 18 euroa (täytyy kyllä sanoa, että hyvin poikkeuksellista että elokuvissa on käyty nyt kuukauden aikana kaksi kertaa, arvioisin meidän käyvän elokuvateatterissa keskimäärin 4 x vuodessa...)<br />
- tilaamani Tiede-lehden lasku, n. 25 €<br />
- viime viikolla kirpputorilta ostamani käyttämätön neuletakki ja pusero, yht. 9 euroa.<br />
- lisäksi tähän ajanjaksoon ajoittui kahden kummitytön merkkipäivät, rahaa lahjoihin meni yhteensä n. 50 € verran. <br />
<br />
Ja joo, siis ihan niin askeettiseksi elämässäni tuskin koskaan oikeasti haluankaan (kokeiluja lukuunottamatta), että jättäisin esim. kokonaan käymästä elokuvateattereissa. <i>Se on kuitenkin sellaista hupia, josta todella nautin, leffateatterissa keskeytyksettä hyvään elokuvaan uppoutumalla pääsen todella irtautumaan arjesta, ja se on ainoa maksullinen "harrastukseni". Lisäksi käyn siellä suht harvakseltaan.. tuhlailuksi kokisin esim. jos kävisin elokuvissa parikin kertaa kuussa. Ehkä kerta kuukaudessa olisi vielä itselleni sellainen kohtuullinen määrä? Kävisin kyllä luultavasti useammin kuin 4 x vuodessa elokuvissa, mutta koska en ole valmis menemään katsomaan sinne ihan mitä tahansa, eikä kotikaupunkini leffavalikoima ole kaikenkattava, jää leffakäynnit käytännössä siis noihin neljään. Toisaalta ehkä elokuvissa käynti juuri sen vuoksi pysyykin itselleni niin elähdyttävänä kokemuksena, kun siitä ei ole muodostunut liiaksi "arkea" ;)</i><br />
<br />
Jatkossa myöskään kummilasten syntymäpäivälahjoista en aio nipistellä tämän enempää<i>. Yritin miettiä ensiksi joitain aineettomia lahjoja, mutta tällä kertaa ei tullut mitään sopivaa sellaista mieleen (tai sitten en vaan ehtinyt/viitsinyt käyttää sellaisen miettimiseen tarpeeksi aikaa... ehkä kannattaisikin muuten miettiä sellaisia vaikka paperille valmiiksi seuraavia syntymäpäiviä varten.. niin ja huom. eihän aineeton lahja ole kuitenkaan välttämättä sama asia, kuin halpa/ilmainen lahja...)</i><br />
<br />
Ylimääräiset kirpputoriostokset taas voisin kyllä jättää jatkossa tyystin pois (siitäkin huolimatta, että viime kertaiset ostokseni olivatkin yleisellä mittapuulla
"hyviä ja edullisia löytöjä")<i> ja itseasiassa niinhän mun piti tehdäkin, varsinkin vaatteiden kohdalla, olenhan jo monta
kertaa täälläkin todennut omistavani niitä jo aivan tarpeeksi!
Näköjään sorrun siis kirpputoreilla vielä toisinaan heräteostoksiin,
vaikka olen pyrkinyt lopettamaan moiset ostokset myös sieltä. </i><br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Aikomuksenani on nyt siis merkitä ylös kuukauden ajalta kaikki turhat/ylimääräiset (=ei välttämättömään tarpeeseen ostetut) ostokset/menot, nähdäkseni paljonko sellaiseen itseltäni rahaa kuluu. Teen näistä myös yhteenvetoa tänne blogiini. Ehkä kokeiluni myötä opin ostoksieni suhteen entistä tarkemmaksi, tai sitten ainakin vain näen, kuinka nuuka tai nuukailematon (!?) oikeasti olenkaan...? ;)Terhihttp://www.blogger.com/profile/01624123592717133215noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7344888797892279126.post-73937132027962921432014-08-31T08:43:00.000-07:002014-08-31T08:43:11.116-07:00Puuroa pöytäänJostain syystä olen ollut innostunut puuroista viime aikoina. On tullut oikein jonkinsorttinen mieliteko niihin :) Toisekseen, ovat varsin sopivaa nuukailuruokaa ainakin aamu-, ilta- ja välipalaksi, mikä ettei pääruoaksikin.<br />
<br />
Tavallisen kaurapuuron lisäksi olen tehnyt mannapuuroa, vispipuuroa ja ohrapuuroa. (Varsinkin uunissa tehty ohrapuuro on mie-let-tö-män hyvää!)<br />
Vispipuuroa varten puolukoitakin saa taas kohta metsästä, ilmaisia aineksia siis... Kyseisen puuron voi toki tehdä myös punaherukoista, tosin itse en ole vielä tähän päivään mennessä niitä ikinä vispipuuroon käyttänyt, mutta aion kyllä korjata asian piakkoin, pakastimestamme kun löytyy vielä viimevuotisiakin punaviinimarjoja. <br />
<br />
Puuroihin sitten vielä vähän kiisseliä oheen, tai maitoa tai marjoja, tai vaikkapa näitä kaikkia. Hyvää on, helppotekoista, täyttävää, ja edullista. Siis ihan bueno ;)<br />
<br />
Terhihttp://www.blogger.com/profile/01624123592717133215noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7344888797892279126.post-43959326803525923062014-08-26T05:02:00.000-07:002014-08-26T05:02:32.144-07:00Vuosi ilman uusia vaatteita -haasteeseen osallistuttu :)Bongasin Facebookista muutama päivä sitten Vuosi ilman uusia vaatteita -haasteen, ja päätin osallistua. Olinhan jo muutenkin ollut sitä mieltä, että mulla on ihan tarpeeksi vaatteita kaapissani, ja kirppiksiltä löytyy kyllä jos jotain tarvitsee (ainakin yleensä). Haasteen järkevyyden ja nuukailuuni tuoman lisäkannustuksen lisäksi tämähän on myös ekologista ja eettistä, erittäin hyvä niin. :)<br />
<br />
Haasteesta Facebook-sivuilla kerrotaan näin:<br />
<br />
<span class="fsl">"Maailma hukkuu tavaraan ja vaatekaapit pullistelevat
käyttämättömistä vaatteista. Ompelijat raatavat hikipajoissa ja
kaatopaikat täyttyvät tekstiilijätteestä.<br /> <br /> Tehdään nyt yhdessä
ympäristöteko: ei osteta vuoteen mitään uusia vaatteita kaupasta, vaan
käytetään vanhoja, ostetaan kirppareilta ja lainataan kavereilta. Ja <span class="text_exposed_show">koska
sukkia ja alushousuja nyt ei välttämättä halua ostaa käytettyinä ja
hätä ei lue lakia, sallittakoon jokaiselle kolme poikkeusta säännöstä
(kovimmat pärjää tietty ilman apua)."</span></span>Terhihttp://www.blogger.com/profile/01624123592717133215noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7344888797892279126.post-13075224392560194452014-08-20T07:24:00.000-07:002014-08-20T07:24:22.472-07:00Opiskelijaäidistä tuli työssäkäyvä äitiNäin on päässyt käymään. :) Itseasiassa jo keväällä, valmistuin huhtikuussa ja pääsin töihin toukokuun alusta. Sijainen olen ja työt jatkuvat näillä näkymin joulukuun loppuun saakka. Jatkosta sen jälkeen en tiedä, eikä taida varmaksi tietää työnantajakaan, mutta olen ollut oikein tyytyväinen ja kiitollinen tästä työpätkästä ja työpaikasta (joka sitäpaitsi sijaitsee hyvin lähellä, vain pienen kävelymatkan päässä, ei siis työmatkakuluja -paitsi niinä harvoina aamuina, kun nuorempi lapsi pitää viedä vuorohoitoon 10 km päähän.. näitä aamuja on onneksi vain parisen kertaa kuukaudessa).<br />
<br />
Tiedättekös, tuntuu suorastaan oudolta saada palkkaa! :O Tarkoitan siis sitä, kun olen viimeiset vuodet tottunut elelemään mm. opintotuella ja työkkärin rahoilla, ja sitä ennen kotihoidontuella ja sitä ennen äitiysrahalla (mikä se oikea termi onkaan, en muista enkä jaksa käydä Kelan sivuilta katsomassa, tiedätte kuitenkin varmaan mitä tarkoitan). Palkkani ei nykyisen mittapuun mukaan ole suuri, mutta minusta se tuntuu siltä. Tienaanhan enemmän kuin koskaan ennen. Olen siis ollut ennen viimeisiä opintojani ja lasten saamisiakin työelämässä (aiemmalla alallani), mutta silloin tein osa-aikatöitä, joten palkka oli tietysti sen mukainen.<br />
<br />
Ajattelin tässä keväällä ennen ensimmäisen palkan tulemista, että taidan käydä "kerrankin tuhlaamassa ja shoppailemassa", kun nyt sitten ensimmäistä kertaa saan palkkaa kokopäivätyöstä. No, kävinkin, ihan jopa isommassa kaupungissa saakka, ja sain syydettyä vaatekauppaan 100 euroa (!). Mutta noh, eipä se sen kummallisempaa sitten ollutkaan. Sain kyllä kassillisen käyttökelpoisia vaatteita, (jotka ostin alerekistä ;) ) mutta eipä ole tuon kerran jälkeen tullut enää käytyä tällaisilla ylimääräisillä ostosretkillä, siis yhtään sen enempää kuin normaalisti aiemminkaan (eli ei juuri koskaan). Olen sitäpaitsi käynyt vaatekaappiani taas läpi, ja tullut siihen tulokseen, että en edelleenkään oikeasti tarvitsisi enempää/uusia vaatteita, niitä löytyy vieläkin ihan tarpeeksi. Lisäksi työpaikallanikin käytetään työasua, joten ei ole tullut tarvetta ostaa uusia vaatteita edes työhönsiirtymisen vuoksi. Kätevää tämäkin :)<br />
<br />
Olen kesän elellyt nyt sitten miltei yhtä nuukasti kuin aikaisemminkin, ja todennut, että tämä on jatkossakin ihan hyvä linja. En ole työssäkäymisen myötäkään muuttunut materialistisemmaksi tai ylimääräisestä kuluttamisesta onnea kokevaksi ihmiseksi, joten miksipä muuttaa kulutustottumuksiaan. Aion edelleen pysytellä ja pyrkiä sille linjalle, että ostaisin vain tarpeeseen.<br />
...Ihan ehdoton en toki ole... esimerkiksi tilasin eilen soittaneelta lehtimyyjältä (!) erään tiedelehden, tapojeni vastaisesti, mutta tein tuon kyllä jossain määrin harkitusti. Ostin nimittäin jo alkukesästä yhden irtonumeron ko. lehdestä rantalukemiseksi, ja pidin sitä mielenkiintoisena. Toisekseen uumoilen, että vanhempi poika on lehdestä vähintäänkin yhtä kiinnostunut kuin minä. Pidän tuota lehteä ihan sivistävänä lukemisena ja sitä kautta siis kohtalaisen hyvänä satsauksena hintaansa nähden (tarjous oli puoleksi vuodeksi alle 25 €) (no niin, jokohan nyt olen selitellyt tarpeeksi tätä lehden tilaamista, heh)<br />
<br />
<br />
No, kuitenkin, sen lisäksi että nuukasti eleleminen (eli turhien ostosten vältteleminen, edullisten vaihtoehtojen etsiminen, ja kohtuullisuuteen tyytyminen) myös nyt työssäkäyvänä on paitsi yleisesti järkevää ja omasta mielestäni mukavaa ja palkitsevaa, on se myös tarpeellista ja hyväksi, koska työtilanteeni jatkosta ei ole varmuutta. Nuukasti elellen palkastani jääkin aina "itsekseen" osa tilille säästöön, ja näin ollen toivon ettei tarvitsisi sitten panikoitua, vaikka työt eivät jatkuisikaan heti tämän sopimuksen päätyttyä, enkä löytäisi välittömästi uutta paikkaa.<br />
<br />
---<br />
<br />
Tällaisia kuulumisia tältä erää. Nuukailua en siis ole edelleenkään
unohtanut, vaikka blogia tuleekin päiviteltyä harvakseltaan... <br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Terhihttp://www.blogger.com/profile/01624123592717133215noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7344888797892279126.post-14349763784591280522014-03-22T03:58:00.002-07:002014-03-22T03:58:40.254-07:00Meille saa taas tulla mainoksiaIrrotin ovestamme siihen pari vuotta (?) sitten liimaamani "Ei mainoksia" -kyltin. Ajattelin nimittäin ryhtyä kokeilemaan "hc-säästämistä" ruoan suhteen, viime aikoina kun on ollut taas puhetta ruoan hinnan nousemisesta...<br />
<br />
Meidän lähipiiristä (n. 2 km säteeltä) löytyy 4 ruokakauppaa; Siwa, Valintatalo, K-Market ja S-Market. (Lidliä olen odotellut tulevaksi, mutta ei taida olla tulossa... lähin Lidl löytyy n. 30 km päästä, ei tule juuri käytyä). Eniten on tullut käytettyä Siwaa, sen lähietäisyyden vuoksi, mutta sehän nyt ei kaikista halvimmasta päästä ole kuitenkaan...<br />
<br />
Ajattelin, että kun mainoksia ryhtyy tulemaan, voin tarkkailla missä kaupassa on mitäkin tarjouksessa, ja juosta sitten hakemaan täsmäiskuna nämä tarvikkeet (ja yrittää välttää sortumasta ostamaan kaikkea muutakin siinä samalla, sehän nyt yleensä näiden tarjousten ideana kauppiaan kannalta on...). Kytistelen tarjouksista siis lähinnä niitä tuotteita, joita tiedän meillä muutenkin menevän, turhaa on ostaa tarjouksestakaan sellaista, mille ei ole käyttöä.<br />
Meille tulee lähiaikoina myös uusi, tilavampi pakastin, joten esim. alennuksessa/tarjouksessa olevia leipiä ja lihaa yms. voidaan hamstrata pakastimeen entistä enemmän. Lisäksi tietysti tulevana kesänä ja syksynä olen ajatellut poimia pakastimen täyteen marjoja talven varalle... :)<br />
<br />
Joku voisi ajatella, että kaupasta kauppaan ravaamiseen kuluu älyttömästi aikaa ja vaivaa, mutta toisaalta kun nuo kaupat nyt noin lähietäisyydellä ovat ja lisäksi sijaitsevat siis toisistaankin vain muutaman sadan metrin päässä (paitsi tuo meidän lähi-Siwa), niin ajattelin nyt ainakin kokeilla, josko jaksaisin tällaista "ravaamista". Ehkä siinä samalla voi ajatella saavansa hyvää hyötyliikuntaa? :)<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
ps. Domo-clean pyykinpesujauhetta on nyt testailtu, ja hyväksi havaittu! En ole huomannut mitään eroa aikaisemmin käyttämääni pyykinpesuaineeseen (Serto) ja pesutulokseen. Tuoksua Domossa on hieman, mutta hyvin hyvin miedosti. Pyykin kuivahdettua en haista mitään muuta kuin puhtaan pyykin. Sopii ainakin minulle. (Huuhteluaineitahan en käytä, ellen sitten pese koko koneellista joitakin helposti sähköistyviä vaatteita).<br />
<br />
<br />Terhihttp://www.blogger.com/profile/01624123592717133215noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7344888797892279126.post-33580897167515673392014-03-08T04:53:00.000-08:002014-03-08T04:53:14.997-08:00Päivän vaateostokseniÄlkää pelätkö, tämä blogi ei ole muuttumassa "päivän ostoksia" esitteleväksi kulutusblogiksi otsikosta huolimatta (siis ellei kyseessä ole varsin halvat ostokset/löydöt, tietysti...) ;)<br />
<br />
Tänään kuitenkin tein paikallisesta Tokmannista niin edullisia löytöjä, että on pakko kertoa muillekin! <br />
<br />
Alkuvuodesta kaappeja läpikäydessäni huomasin, että nuoremmalle lapselle ei ole täksi kevääksi sopivaa kevättakkia. Tänään kirpputorikierroksellani pidin taas silmäni auki, josko jonkinlainen hyvä tuulitakki hänelle löytyisi. ...no olihan siellä yksi sopivan kokoinen tuulitakki 5 eurolla, mutta koska takki ei mielestäni ollut tarpeeksi siistin näköinen, jätin sen ostamatta ajatellen, että onhan tässä nyt vielä aikaa etsiä... vaikka tänäänkin on ollut näin iiiihanan keväinen ja lämpimähkö päivä, niin vielä ei ole varsinaisesti kiirettä kevättakille kylmien aamujen vuoksi. <br />
<br />
No, sitten suuntasimme Tokmannille pyykinpesuainetta ostamaan... ja kas kas, silmiini osui tarjousrekki, jossa oli lapsille tarjousulkoiluvaatteita -50 % alennuksella, siis puolet pois jo <b>aiemmin alennetuista</b> hinnoista! Hyvällä tuurilla löysin lapselleni sopivaa kokoa olevan tuulitakin ja housut, jotka alennusten jälkeen tulivat maksamaan yhteensä 7,50 € <i>(Alkuperäinen ovh. kyseisessä tuulipuvussa oli 44,95 €.)</i><br />
Lisäksi löysin ensi talvea ajatellen samaiselle muksulle myös toppa-asun (takki ja housut) 15 eurolla! <i>(näiden ovh olisi ollut 64,90 €)</i> Toppapukuakaan lapselle ei ensi talveksi valmiina ollut, joten sen osto olisi jokatapauksessa tullut eteen syksyllä, eli tietenkin päätin ostaa nyt kun näin halvalla sopivan ja mukavan näköisen sain. Laadukaskin tuntui olevan, ulommainen kangas paksua ja sellaista "kiiltävähköä" jonka myös luulen hylkivän vettä ja likaa jonkinverran.<br />
En viitsinyt toppa-asun ostoa syksyyn lykätä, koska silloin ei alennuksilla talvivaatteita juurikaan löydä, eikä varsinkaan <b>näin pienillä</b> hinnolla. Ai että olen tyytyväinen saaliiseeni! Kun löydän halvalla sitä mitä <b>tarvitsen</b>, se jaksaa aina ilahduttaa. :)<br />
<br />
Kasvunvaraakin toppa-asussa on sen verran, että mikäli muksun pituuskasvu jatkuu yhtä tasaisena kuin tähän mennessä, on asu ihan passeli ensi syystalvesta. (Ja mikäli ei ole, uskallan veikata, että saan asun myytyä esim. fb:n kirpputoripalstalla samaisella 15 euron hinnalla).<br />
<br />
<br />
<br />
Varsinaista ostoslistassani olevaa asiaa eli pyykinpesujauhetta ostaessani tein myös löydön, ja huomasin taas kerran että kaikki <b>tarjoustuotteet eivät välttämättä aina ole halpoja</b> (tai ainakaan halvimpia). Iso tarjouslappu pesuaineosastolla kirkui Tend-pyykinpesujauhetta saavan 3 pakkausta 10 eurolla, mutta katsellessani kilohintoja ja pesuaineen riittävyyttä (eli montako koneellista pakkauksellisella luvataan saavan pestyä), osui silmiini Domo clean-pyykinpesujauhe, 3,6 kilon pakkaus 3,90 €. Ja tällä Domon pakkauksellisella luvattiin 90 pesua pehmeällä vedellä pestynä, <b>tarjous</b>-Tendien 3 pakkauksella olisi pessyt <b>saman verran</b>, mutta niistä olisi siis saanut maksaa 6,10 euroa enemmän!<br />
<br />
Tietenkin tässä piilee se "vaara", että en tiedä millainen pesujauhe Domo on, ei ole itselleni entuudestaan tuttu. Sen verran pakkausselostetta luin, että tämä iso pakkaus Domoa ei sisällä zeoliittia (tai ei ainakaan pakkausselosteesta osunut silmiini), sitä välttelen, koska olen joskus lukenut zeoliitin tekevän pidemmällä aikavälillä pesukoneelle hallaa... tiedä sitten, mutta varmuudeksi olen aina ostellut zeoliitittomia pesuaineita (ja toisinaan myös fosfaatittomia, jos olen löytänyt pesuaineita joissa näitä kumpaakaan ei ole. Toinen tekee siis huonoa pesukoneelle, toinen ympäristölle).<br />
<br />
Onko Domo teille tuttu pesuainemerkki? Jos, niin mitä olette tykänneet? Itse testaan kyseistä pesuainetta tässä viikonlopun aikana, ja voin sitten joskus myöhemmin kertoilla, mitä tykkäsin :)<br />
<br />Terhihttp://www.blogger.com/profile/01624123592717133215noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7344888797892279126.post-43156276854892740242013-09-05T11:31:00.000-07:002013-09-05T11:31:28.477-07:00Omppuja ja muita luonnon antimiaKeräsin vanhempieni luota laatikollisen
omenoita! Pilkon ne pieniin pusseihin ja laitan pakastimeen, onpahan sitten <i>
<b>ilmaisia</b></i> aineksia omenapiirakkaan, kun leipomisinspiraatio iskee. :)
Pakastimessa on myös punaviinimarjoja, joita keräsin muutama viikko
sitten mökin puskista leivontaan käytettäväksi. Mehujen keittelyä en
harrasta, meillä kun ei hirveästi mehuja juoda.. ainakaan itsetehtyjä,
valitettavasti. Tai siis minä kyllä joisin erittäin mielelläni
itsetehtyä mehua, jos mehuja joisin, mutta kun tähänkin ikään saakka
olen tullut loistavasti toimeen juomalla lähinnä vain vettä, kahvia tai
teetä, niin en viitsi ryhtyä mehuja keittelemään ja varta vasten
opettelemaan mehunjuojaksi.<br />
Tai siis, kyllä mehuja <i>silloin tällöin</i> juon, mutta hyvin harvoin, ehkä kerran kuukaudessa, jos jossain on tarjolla tai mies ostanut niitä kotiin. Limsoja juon vielä
harvemmin. En oikeastaan edes tiedä miksi, ehkä se on vain tapa- tai tottumuskysymys, lapsuuskodissani meitä lapsia ei limsoihin juuri totutettu.. äidin tekemää marjamehua oli tarjolla, mutta se oli silloin mielestäni melko kitkerää (?). Vedestä taas olen tykännyt
aina, jano- ja ruokajuomana. Helppo saada ja maistuu hyvältä. (Taidan muuten kuulua vähemmistöön siinä, että juomaveden pitää mielestäni olla hanakylmää, mutta ei jääkaappikylmää...? Liian kylmänä vesi tuntuu jotenkin ikävältä suussa ja kurkussa..) Maitoa
join kyllä lapsena, mutta lopetin sen sitten allergiaepäilyn vuoksi
joskus yläasteikäisenä, enkä sen jälkeen ole sitä enää osannut juoda, ei vaan maistu enää hyvältä. Siis pelkästään, kahvin ja teen kanssa kylläkin.<br />
...ja nyt eksyin aiheesta, tarkoitus oli kirjoitella ilmaisista luonnon antimista... :) Joten takaisin siihen:<br />
<br />
Omenoiden ja viinimarjojen keräämisen lisäksi haaveilin meneväni tänä vuonna myös mustikkametsään, mutta jostain syystä se jäi :/ Sieniäkin
haluaisin kerätä, mutta koska en tunnista kuin punaisen kärpässienen ja
kantarellin, tuntuu sienimetsälle lähtö tällä tietomäärällä hiukan liian uhkarohkealta... mutta vielä
joskus lähivuosina ilmottaudun kyllä jollekin sienikurssille,
tai vaihtoehtoisesti haalin metsään mukaani jonkun, joka sieniä tuntee, ja opettelen
tämänkin taidon.<br />
Tavoitteena olisi oppia tunnistamaan kattavasti syötävät sienet, marjat ja myös <i><b>villivihannekset</b></i>, ja säästää ruokamenoissa tulevaisuudessa tälläkin tavalla. Terveellistä, itsekerättyä lähiruokaa luonnosta ilmaiseksi + samalla hyvää hyötyliikuntaa ja metsässä rentoutumista, mikäs sen järkevämpää
olisikaan? <br />
<br />
<br />
No, eikös puolukkametsään sentäs vielä ehdi? :)Terhihttp://www.blogger.com/profile/01624123592717133215noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7344888797892279126.post-12831247054031672562013-08-31T07:24:00.000-07:002013-08-31T07:24:04.187-07:00Opintotukea odotellessaNyt olen sitten tipahtanut "kauhulla" odottamaani opintotuen (opintorahan) varaan. Tai vielä ei ole päätöstä opintorahan myöntämisestä edes tullut, Kelalla taitaa olla ruuhka-aika.<br />
En siis kuitenkaan mitenkään epäile, ettenkö opintorahaa saisi, mutta "mielenkiinnolla" odottelen, koska päätös ja ekat rahat tulevat... Onneksi on siellä säästötilillä rahaa, päätöksen odottelu voisi muussa tapauksessa aiheuttaa vähän ylimääräistä stressiä muutenkin stressaavaan kouluvuoden alkuun (viimeinen kouluvuosi alkoi ja mm. päättötyöstressi iski päälle heti ekoina koulupäivinä...)<br />
<br />
<br />
Jostain syystä viime viikkoina säästämisintoni on ollut vähän hakusessa :/ ...tai ei itse <b>into</b> ole lopahtanut, vaan itsensä saaminen siihen vireeseen, että ihan oikeasti olisi kurinalainen rahankäytössään, eikä vaan "haluaisi olla". Nyt koulun alettua olen esim. tuhlaillut jopa 10 euroa päivässä koulun lähellä olevaan kahvilaan (koulun oma kahvio on nykyään harmillisen harvoin auki, joten kahvia on haettava oikeasta = kalliimmasta kahvilasta, ja sitten olen sortunut useina päivinä ostamaan kahvin lisäksi milloin ihania täytettyjä sämpylöitä, milloin leivoksia tai suklaata. Eipä kiitä lompakko, eikä kyllä vyötärönseutukaan... nyt pitäis ehdottomasti ottaa itseään niskasta kiinni ja lopettaa turha tuhlailu.<br />
Joskus viime keväänä pohdiskelin oman kahvitermarin ottamista kouluun, ja nyt tuntuu että alan olla melko lähellä sitä pistettä että "kehtaan" oikeasti niin tehdäkin. Kun olisi se oma termari, päivän aikana juodut kupilliset tulisivat paaaljon halvemmaksi, ei tulisi tehtyä enää myöskään heräteostoksia mielitekoihinsa. Niin joo ja tosiaan, koulun kahviossakin kahvin hinta on noussut, viime vuonnahan kupillinen maksoi euron, nyt se on 1,50 €.<br />
<br />
Mutta hei, yksi dilemma tässäkin on, eli mitäs mä teen kahvimaidon kanssa? Juon kahvini maidolla tai kermalla (sokeria en käytä). Koululla ei ole opiskelijoille jääkaappia, johon voisi maidon kiikuttaa, eikä maito oikein luokkahuoneessakaan säily (no talvella ehkä tuuletusikkunan välissä ;).. paitsi sitten pakkasilla jäätyy...) Pitäiskö vaan opetella juomaan mustana (epäilen kyllä ettei onnistu, tätä olen yrittänyt joskus... sokerista luopuminen ei ollut vaikeaa, mutta ihan mustana kahvi on PAHAA.) Jos on hyviä vinkkejä maidon säilyttämiseen, niin kertokaa ihmeessä :)<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Terhihttp://www.blogger.com/profile/01624123592717133215noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-7344888797892279126.post-89752165100470353292013-07-27T11:13:00.002-07:002013-07-27T11:13:40.520-07:00Kesälomakuulumisia, keittiöremppaa ja kouluvaatteitaKyllä on kesäloma hujahtanut hurjaa vauhtia! Onneksi sentäs vajaat pari viikkoa vielä jäljellä... <br />
<br />
Blogikirjoittelu on ollut tauolla, ei mitenkään harkitulla, mutta jotenkin kesän aikana sitä tekemistä on löytynyt niin paljon muutenkin, että tietokoneella ei ole tullut kökittyä ihan yhtä tiiviisti kuin muina vuodenaikoina.<br />
Toisaalta myös blogini pääaihe eli säästämiseni on sujunut kesän aikana rehellisesti sanottuna melko huonosti. Käytiin mm. lasten kanssa huvipuistossa, ja ystävien kanssa festareilla (jonne vuokrattiin myös mökki... Halvemmaksi olisi tullut majoittua teltassa, mutta EI kyllä kykene enää "tämän ikäisenä" telttamajoitukseen... varsinkaan festivaalialueella/sen läheisyydessä. Telttailu esim. lasten kanssa jossain rauhallisessa paikassa olisi sitten jo ihan eri asia...).<br />
<br />
Alkukesään mahtui myös pientä remontointia, joka nieli suhteellisen paljon rahaa, vaikka halvalla tehtiinkin, kun käytettiin suureksi osaksi "kekseliäisyyttä". Meillä on nyt esim. "uudet" kaapinovet keittiössä, arvatkaa paljollako ne saatiin; 110 eurolla! Syystä että tutustuin dc-fixiin, kaappien ym. pintojen päällystämiseen tarkoitettuun paksuun kontaktimuoviin. (Googlatkaa jos ette tiedä ja homma kiinnostaa enemmän, lopputulos oli mielestäni hämmästyttävän hyvä!) Meillähän itse kaapinovissa ei siis ollut mitään vikaa, ainoastaan väri oli taattua 90-lukua, joka tasaisin väliajoin häiritsi minua. Kokonaan uusien kaapinovien ostaminen, tai nykyisten maalauttaminenkin olisi silti maksanut laskelmieni mukaan useampia satasia, ellei jopa tuhansia, joten keittiöremonttimme on ollut haudattuna ...kunnes nyt sitten hoksasin tämän halvemman kaapistojen uusimiskeinon. Maalasin vielä lopuksi keittiön seinät valkoisiksi, ja nyt on keittiö kuin uusi! :)<br />
<br />
***<br />
<br />
Ensi kuun puolesta välistä eteenpäin koittaa sitten se aika, jolloin tuloni tipahtavat siihen pelkkään opintorahaan (about 200 euroa/kk käteen). Vähän kyllä jo hirvittää, saa ryhtyä ihan tosissaan nuukailemaan. Onneksi viime kevään aikana sain säästötilin summaa hieman kartutettua, ja mietiskelin juuri että hirveästi ei suurempia hankintoja/menoeriä pitäisi tulla eteen tulevan syksyn/talven aikana.. ainakaan toivottavasti. Toivon, että Murphyn laki kiertää meidät kaukaa, eikä mikään kodinkone tms. hajoa... (tai jos on pakko hajota, niin pliis sitten mieluiten tiskikone... käsintiskaus on mielestäni melkein mukavaa, ja varmasti kevyempää hommaa kuin vaikkapa käsin suoritettu pyykkäys.. ;D ...televison hajoamisestakaan ei kyllä olisi oikeasti mitään haittaa, eikä pelikonsolien varsinkaan! ...tässä asiassa tiedän kuitenkin jääväni mielipiteeni kanssa yksin, meidän huushollissamme ;) )<br />
<br />
<br />
<br />
***<br />
<br />
Syksyä ajatellen tilasin esikoiselle melkoisen pinon uusia kouluvaatteita. Esikoinen on kasvanut edellisistä ulos, ja jostain syystä en ole tapojeni vastaisesti "jaksanut" lähteä koluamaan hänelle vaatteita kirpputoreilta. <br />
<br />
Vaikka periaatteessa boikotoinkin Ellokselta tilaamista (syystä että aiemmin tilailin sieltä vähän väliä jotakin ja laskut olivat sen mukaiset), niin nyt esikoisen vaatteidenhankinta sujui melko fiksusti. Tilasin kaikki vaatteet alesivuilta, ja kun Ellos lähetti minulle vielä tarjouskoodin, jolla sain näistä jo ennestään alennetuista vaatteista vielä 25 % lisäalennuksen, tein mielestäni siis melko hyvät kaupat. Sain esikoiselle kaikki nämä 101,50 eurolla:<br />
<br />
- 3 hihatonta paitaa<br />
- 3 t-paitaa<br />
- 3 pitkähihaista "t-paitaa"<br />
- 3 collegepuseroa<br />
- kahdet farkut<br />
- 3-in-1 syystakin (takki on kätevä, sisältää irroitettavan collegepusakan joka toimii vuorina. Ilman sitä takki käy heti nyt koulun alettua viileämpinä päivinä käytettäväksi, ja collegepusakan kanssa menee luultavasti vielä pikkupakkasissakin. Irroitettavaa pusakkaa voi lisäksi käyttää yksistäänkin collegetakkina).<br />
<br />
Edullisen hinnan lisäksi olin paketin saadessani erittäin ilahtunut siitä, että tällä kertaa vaatteet tuntuivat myös laadukkaan oloisilta, esimerkiksi t-paidat olivat jämäkkää hyvälaatuista puuvillaa, eikä sellaista ohutta, joka venähtää ensimmäisen pesun jälkeen käyttökelvottomaksi (tai ainakin rumannäköiseksi). Samoin collegepuserot olivat sitä paksumpaa laatua. Ovat lämpöisempiä ja todennäköisesti myös kestävämpiä sekä pysyvät paremmin kuosissaan. Ja mikä tärkeintä, esikoinenkin oli silminnähden tyytyväinen uusiin vaatteisiinsa, ei -ainakaan vielä- kiinnitä huomiota siihen, ovatko ne "merkkiä" vai eivät. <br />
<br />
Nuoremmalle muksulle tilasin myös samaisia t-paitoja ja pitkähihaisia kuin esikoisellekin. Muuten sain kuopukselle keväällä ison muovikassillisen pikkuserkkunsa vanhoja vaatteita 30 eurolla. Mukana oli myös toppahaalari talveksi sekä sadetta kestävät päällyvaatteet syksyksi. Ihan hyvä kauppa sekin :)<br />
<br />
Kuopus tarvitsisi vielä uudet lenkkarit syksyksi. <br />
Muutoin lasten kenkä- ja vaatetilanne näyttääkin sitten syksyä ajatellen ihan hyvältä.<br />
<br />
<br />
<br />Terhihttp://www.blogger.com/profile/01624123592717133215noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7344888797892279126.post-71300067095571331272013-04-18T06:51:00.001-07:002013-04-18T06:51:28.438-07:00Kesäpiha vähällä rahallaKevät tuntuu vihdoin etenevän! :) Ajatukset ovatkin jo eksyneet kesään ja ns. kesämökkimme pihan laittamiseen. Piha oli toissa syksyyn asti vuosikausia villiintyneessä luonnontilassa, kunnes pääsimme raivaamaan sitä sen verran, että pihaan pääsee nykyisin muullakin kuin traktorilla ja pelkkien epämääräisten pusikoiden sijaan löytyy avaraakin tilaa, "jopa" nurmikkoa.<br />
<br />
Olen tässä mietiskellyt, mitä kaikkea pihalle nyt keväällä ja kesällä laittaisin, selaillut puutarhakirjoja ja nettisivuja mm. eri kasveja ja pihasuunnittelua/-ideoita koskien. Viime kesänä ostelin valmiiksi kasvatettuja pihakukkia, ei nyt vielä voinut sanoa että homma olisi karannut käsistä, mutta aika paljon rahaa sain menemään pelkästään näihin muutamiin kesäkukkiin.<br />
Tänä kesänä ajattelin päästä halvemmalla tässäkin asiassa...<br />
<br />
Suunnitelmana on, että en osta yhtään (no, en ainakaan montaa...) "valmista" kukkaa
mökille, vaan<br />
<br />
a) kasvattelen kotona roinanraivauksen seurauksena löytyneistä vanhoista siemenpusseista muutamia kukkasia itse*,<br />
b) kyselen äidiltäni ja
kavereiltani olisiko heillä kenties siemeniä/taimia jaettavaksi,<br />
c) hyödynnän
jo ennestään mökin pihalla kasvavia koristekasveja (näitä ei montaa ole, mutta
niitä mitä löytyy, voin istutella vähän uusiin paikkoihin tai rajata/reunustaa
niitä uudelleen, vaikkapa luonnosta löytyvillä kivillä tms.) sekä<br />
d) hyödynnän myös luonnonkukkia (aka.
"rikkakasveja"). Mökin ulkorappusille ostin viime kesänä mm. isot
pelargoniat sisäänkäyntiä koristamaan, nyt mietin, että voisin aivan
hyvin kerätä portaille suuriin lasipurkkeihin vaikkapa tienvarsilta
löytyviä lupiineja kimpulliset. Ei maksa mitään, ja kyllä nekin
minusta ihan kauniilta näyttävät. Miksipä ei toisinaan voisi poimia lasten
kanssa purkkeihin myös perinteisiä kukkakimppuja päivänkakkaroista ja vaikka voikukistakin.<br />
Sekä tietysti juhannuksen
aikaan koivunoksia... :) Halvaksi tulee, ja miellyttää kyllä ainakin tällaista nuukailevaa esteetikkoa. ;)<br />
<br />
Ehkä mökkipihastamme ei ihan esittelykelpoista palkintopuutarhaa tule, mutta enpä sellaiseen tähtääkään. Jos piha omaa silmää miellyttää, ja tarjoaa mukavaa (ja edullista) puuhailua rentojen kesäpäivien iloksi, niin silloin se on mielestäni tarpeeksi onnistunut.<br />
<br />
<br />
*toiveikkaana odottelen, että siementen esikasvatus ja hengissä pitäminen onnistuu. Aiemmat kokemukseni rajoittuvat lähinnä rairuohojen kasvatteluihin, ja nekin ovat joskus päässeet epäonnistumaan hajamielisen kastelijan vuoksi... <br />
Saa nähdä miten käy, mutta jostainhan se on aloitettava :)<br />
<br />
ps. Lisäideoita halvasta pihanlaitosta otetaan mielellään vastaan! <br />
<br />Terhihttp://www.blogger.com/profile/01624123592717133215noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-7344888797892279126.post-41081092308932862142013-04-06T12:35:00.002-07:002013-04-06T12:35:52.034-07:00Roinanraivausta uudella innollaLöysin pari viikkoa sitten facebookista yhteisön nimeltä "Tavara päivässä pois", loistavaa! Sain uutta potkua jonkin aikaa jäissä olleeseen huushollimme roinan raivaamiseen. Kevät kyllä noin yleensäkin tuppaa jostain syystä olemaan sellaista aikaa, että tekee normaalia enemmän mieli siivota ja käydä kaappeja läpi, mutta "vertaistukiryhmä" tuli ihan tarpeeseen.<br />
<br />
Rojunraivauksesta googlettaessani löysin myös sivuston, jossa oli tehty taulukko kotiin tulevan tavaravirran vähentämiseen ja seuraamiseen. Idea oli yksinkertainen, taulukkoon tulee päivämäärä, ja sen jälkeen kaksi saraketta "tavarat, joita toin kotiin" ja "tavarat, jotka laitoin pois". Olen saanut kiitettävästi turhaa tavaraa ja tilpehööriä poistettua kodistamme varsinkin viime viikon aikana, ja on ollut palkitsevaa kirjata taulukkoon ylös kaikki se vähentynyt roina. On myös ollut herättelevää tajuta, kuinka salakavalasti tavaraa kotiin tuleekaan :O Tänäänkään ei ole ostettu mitään, mutta havahduin kuitenkin huomaamaan, että eräästä tapahtumasta kotiutuessaanhan mies toi tuliaisina mm. mainoslippiksen, avaimenperän ja julisteita. Argh... <br />
<br />
No onneksi tänään on myös lähtenyt kodista 26 tavaraa. Toissapäivänä 17, sitä edellisenä 15. Kaikki nämä meille ihan turhaa kamaa, esim. 4 kpl konjakkilaseja, jotka ovat olleet olohuoneen vitriinissä jo ainakin 5 vuotta, ei käytetty KERTAAKAAN (mies ne joskus osti, en tiedä kuvitteliko kenties siirtyvänsä siemailemaan konjakkia saunakaljojensa sijaan..?), tuikkukippoja (voi hyvänen aika, että meillä näitä muuten riittää, edelleen, vaikka olen niitä mielestäni jo poistanut melkoisen määrän!), snapsilaseja (joo, ei käyttöä niilläkään.. meillä ei hirveästi juoda alkoholia, mutta se mitä juodaankin, eli käytännössä miehen saunakaljat ja minun satunnaiset siiderit, kelpaavat ihan suoraan pullon/tölkin suusta), mainosavaimenperiä (niinpä.. laitoin näitä jo pakastepussillisen taannoin pois, nyt niitä on kerääntynyt jälleen!), parittomia mukeja, rispaantunutta joulukoristenauhaa, korvakorurasioita (niitä, joissa korvikset myydään koruliikkeistä.. mä en ainakaan säilytä korviksia niissä enää sen jälkeen, kun ovat käyttöön päässeet, vaan kaikki ovat sulassa sovussa/sotkussa pienessä korulaatikossa kylppärin kaapissa). Vanhentunutta jalkarasvaa, nutturapinnejä, vanhat silmälasit, pari posliinista koriste-esinettä (näitä oli muuten yllättävän vaikea heittää pois, koska olen saanut ne äidiltäni! Eivät olleet minun tyylisiäni enkä tehnyt niillä mitään, mutta kuitenkin, tuntui ihan kuin loukkaisin häntä ja väheksyisin hänen "rakkaudenosoituksiaan", kun laitoin ne pois...! :O ), peltipurkkeja...<br />
<br />
Peltipurkkeja hamstrasin joskus kirpputoreilta kuvitellen, että säilön niihin nätisti ja kätevästi kaikenlaista pikkutavaraa. Noh, hyvä ajatus teoriassa, mutta käytännössä ei toiminut minun kohdallani. Ensinnäkin, se pikkutavara, jota purkkeihin sulloin, oli suurimmaksi osaksi täysin turhaa tilpehööriä. Toisekseen, näitä peltipurkkeja oli sitten kohta jo sen verran, että olisin tarvinut "säilytysratkaisun" säilytysratkaisuilleni. :D<br />
<br />
Päätin jo jonkin aikaa sitten, etten enää osta yhtään lisää minkäänlaisia säilytyslaatikoita/-rasioita, minulla kun on näköjään tapana säilöä tällaisiin vain sitä ylimääräistä rojua, jolle ei ole mitään käyttöä, mutta jonka olen vain halunnut laittaa johonkin "poissa silmistä, poissa mielestä"-tyyliin. Nykyään koitan säilyttämisen sijaan vaan päästä suoraan eroon tästä tilpehööristä ja tuppaan ajattelemaan, että kotimme valmiit kaapit, hyllyt ja laatikot saavat luvan riittää. Sitten kun tavaraa on niin paljon, etteivät hyllyt riitä (ja tarvitsisi ostaa niitä ylimääräisiä säilytyslaatikoita), on viimeistään aika vähentää tavaran määrää.<br />
No joo, on mulla järkevässäkin käytössä pari isohkoa muovista säilytyslaatikkoa; häkkivarastossa säilöttäviä kausivaatteita varten, sekä yksi peltipurkki, johon laitan aina ne uusien vaatteiden mukana tulevat varanapit. Aiemmin niitä pieniä varanappipussukoita ajelehti ties missä laatikoiden pohjilla ja säilytyskoreissa, tuo peltipurkki on niille ihan sopiva ja käytännöllinen. Tosin nyttemmin olen ajatellut, että vaatteiden varaNEPPARIT ja painonapit voisin kyllä säästämisen sijaan laittaa suoraan roskiin, tai lahjoittaa johonkin (kunhan keksin minne), koska a) en osaa laittaa sellaisia vaatteisiin -> b) en ole IKINÄ käyttänyt näitä varaneppareita/painonappeja. Tavallisia "ommeltavia" nappeja kylläkin.<br />
<br />
Onko "painonappi" muuten niiden esim. farkuissa olevien nappien oikea nimitys? Vai miksi niitä kutsutaan? Siis ne yleensä metalliset napit, joissa on kaksi (tai useampi?) osanen, ja ne painetaan vaatteeseen ylä- ja alapuolelta jollain työkalulla niin, että kangas jää sinne väliin... Korjatkaa, jos muistan väärin :)<br />
Terhihttp://www.blogger.com/profile/01624123592717133215noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-7344888797892279126.post-45012606859065727542013-04-02T08:20:00.000-07:002013-04-02T08:20:17.020-07:00Vaatteita, aatteitaKaapissani on roikkunut kevättakki, joka on ollut varsin vähäisellä käytöllä (edellisvuosina siis, tämän kevään lämpötilat eivät ihan vielä ole kevättakkiin siirtymistä sallineet...). Olin jo taittelemassa sitä Uffille menevään kassiin, kunnes tajusin ajatella, että vähäisen käytön syyn voisi oikeastaan korjata melko helpolla. Takin ongelma on ollut siis niinkin mitätön kuin väärä väri (miksi sitä väriä nyt kuvailisin... "likainen beige" lienee jotakin sinne päin?), joka ei mielestäni sopinut minulle laisinkaan vaan sai kasvoni ja olemukseni näyttämään valjuilta. Väri teki myös takista jotenkin liian tätimäisen, takin malli kun on itsessään jo hyvin perinteinen/klassinen, niin se tarvitsee mielestäni jotain muuta kuin "mitäänsanomatonta" väriä välttyäkseen lisäämästä kantajansa ikää vähintään kymmenellä vuodella. (Ikäkriisiä pukkaa?! ;) )<br />
<br />
Kaupasta löysin sitten sopivan väriaineen, jolla värjäsin takin pesukoneessa vihreäksi, ja tulos oli mielestäni oikein onnistunut. Takin alkuperäinen beige väri aikaansai sen, että takista ei tullut ihan kirkuvanvihreää, vaan väri on ehkä hieman lähempänä ruohoa tai sammalta, tykkäsin :)<br />
Nytpä ei enää tarvitse miettiä uuden takin ostoa, rahaa säästyi (no väriainepaketti maksoi n. 10 euroa) eikä tarvitse kierrellä tuskastuneena kauppoja eikä kirppareitakaan. Oikein odotan jo, että pääsen käyttämään takkia. Lähinnä tosin sen takia, että loputtomilta tuntuvat yö- ja aamupakkaset alkavat jo kyllästyttää, samoin aamuisten koulumatkojen jäiset ja TODELLA liukkaat jalkakäytävät...<br />
<br />
Sitten muuta vaateasiaa.<br />
Kävin taas läpi vaatekaappiani, ja huomasin, että ns. kotivaatteet lisääntyvät kovaa vauhtia.. muutamasta laadukkaaksi luulemastani vaatteesta on tullut käytön myötä yllättävän venähtäneitä ja/tai nukkaantuneita :/ Ei viitsisi millään ryhtyä ostamaan taas uusia vaatteita, edes kirpputoreilta, mutta ajattelin ottaa käyttöön vanhan vaatteidensäästökonstin suoraan lapsuudestani, eli töistä/koulusta/ihmisten ilmoilta kotiin tultua "paremmat vaatteet" vaihdetaan heti kotivaatteisiin. Käyttöä paremmille vaatteille siis tulee vähemmän -> likaantuvat vähemmän -> tarvitsee pestä vähemmän -> vaate kuluu/nyppyyntyy/venähtää vähemmän ...tai ainakin hitaammin.<br />
Täytyypä testata, tulisiko tätä käytännössä noudatettua, ja huomaisinko mitään eroa aiempaan.<br />
En kyllä pistäisi pahakseni, jos ikuinen pyykkivuorikin tämän myötä edes vähän madaltuisi...<br />
<br />Terhihttp://www.blogger.com/profile/01624123592717133215noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7344888797892279126.post-43625663022588248482013-03-28T03:08:00.002-07:002013-03-28T03:08:33.965-07:00Inspiraatio mainoksestaEräs sisustuspulju lähetti tällä viikolla postissa mainoksen, johon olin hilkulla langeta. Mainoksen mukaan olisin saanut nätit verhot "ilmaiseksi" ...kunhan olisin tilannut vähintään 35 eurolla valikoimastaan jotakin...<br />
Verhot olivat kyllä tosi nätit, ja mielessäni näin ne jo ripustettuna mökkimme* pirtin ikkunaan. Onneksi oli sen verran kiireitä, että en ehtinyt suinpäin rynnätä laittamaan tilausta sisään, vaan kerkesin vähän pohdiskelemaan asian järkevyyttä/järjettömyyttäkin. Siinä vaiheessa kun sain itseni kiinni "mitäköhän voisin 35 eurolla tilata, että saisin ne verhot, pitäispä käydä selaamassa sivustoa, löytyisikö JOTAIN jota tilata..."- ajatuksen pyörittelemisestä, tajusin kuinka hölmöä tämä nyt taas olikaan. Toimin juuri niin kuin mainostaja on toivonut; muka ilmaisen houkuttimen avulla minut saadaan tilaamaan jotain, jota en ole edes tajunnut tarvitsevani. Ei ole oikeasti tarvetta millekään sisustusjutulle, eikä tule edes mitään mieleen, ja sitten sitä kuitenkin mainoksen houkuttelemana menee selaamaan nettikaupan sivuja, jotta törmäisi johonkin, jota ehkä haluaisi, jotta saa ns. ilmaiset verhot! Kuinka helppoon meinasinkaan mennä, heh :)<br />
<br />
<br />
Mainoksesta oli loppujen lopuksi hyötyäkin, sain siitä nimittäin inspiraation halpaan käsityöhön. Mieleeni juolahti, että samantyyliset verhot voisin kyllä helposti tehdä itsekin, ja mikä parasta, jo kotoa valmiiksi löytyvistä aineksista. Taannoisen liinavaatekaapin siivouksen johdosta muistin, että kaapissa on edelleen yksi suurikokoinen valkoinen pöytäliina, joka on liian iso mihinkään pöytäämme. Eipä ole siis tullut käytettyä, mutta sen(kin) kohdalla olen ajatellut, että säästän sitä "jos joskus tarvitsen". Kokemukseni mukaan näin ei yleensä kannata tehdä, koska hyvin harvoin tällä tavoin jemmattuja tavaroita oikeasti tulen tarvitsemaan, mutta nyt keksin kuin keksinkin sille käyttöä! Halkaisen liinan pituussuunnassa, käännän ja ompelen reunat ja solmimisnauhat ripustamista varten, ja sitten voin applikoida/kirjailla/painaa verhojen yläosaan samantyylisen kukkakuvion, kuin mainoksen verhoissakin oli. Kaikkiin näihin löytyy ainekset meiltä kotoa, ainakin kun vähän käytän mielikuvitusta.<br />
Eikä siis maksa mitään, turhasta saan jotain käyttökelpoista, ja lisäksi itselleni innostavan käsityön näprättäväksi vähäksi aikaa. Että hyvinhän tässä sitten kävikin. ;)<br />
<br />
<br />
<br />
* ei oikeasti meidän mökkimme, vaan vanhempieniTerhihttp://www.blogger.com/profile/01624123592717133215noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7344888797892279126.post-3413239205757020542013-03-17T09:46:00.000-07:002013-03-17T09:46:36.585-07:00Näkeminen maksaaViime viikolla tuli käytyä silmälääkärissä. Pakollinen
tarkastuskäynti, edellisestä oli jo kulunut pari vuotta. Olen sen verran
voimakkaasti likinäköinen, että silmälääkärin kehoituksesta käyn
tarkastuttamassa silmäni parin vuoden välein. Onneksi ei tämän useammin,
15 minuutin tarkistuksesta sain pulittaa nyt jo 93 euroa! Saahan siitä
Kelalta takaisin osan, mutta tämä korvaus tulee olemaan ehkä n. 15 euron paikkeilla. No, silmät nyt kuitenkin ovat sen verran
tärkeät, että vaikka tämänkin summan olisin mielelläni laittanut
säästöön, olisi tämä ollut sitä väärässä paikassa säästämistä.<br />
<br />
Välillä
olen jopa hiukan katkera niille, joilla on hyvä näkö, huono näkö kun toisinaan todella haittaa
elämää (olen täysin riippuvainen silmälaseistani, ja esim. lenkkeily lasien kanssa on melko ärsyttävää; kun hikoaa,
lasit menevät huuruun ja valuvat nenältä koko ajan) ja lisäksi menee hirveästi
rahaa, silmälasit ja varsinkin linssit näillä voimakkuuksilla maksavat
hunajaa. Vaihdan laseja parin-kolmen vuoden välein (en raaski sen
useammin), ja vaikka ostan kehykset aina alennuksista, valmiit
silmälasini tulevat maksamaan kuitenkin n. 500-700 euroa. Näin myös
siitä huolimatta, että esim. edelliset kehykseni sain viidellä kympillä.
Linssini vaan ovat siis jo niin voimakkaat (huonommassa silmässä -8,25)
että tarvitaan hiontoja, jotka lisäävät tuntuvasti linssin hintaa.
Ilman hiontoja linssit olisivat useamman sentin paksut, ja sen lisäksi,
että ne näyttäisivät kamalilta, ne myös painaisivat todella paljon,
josta taas seuraisi kipuja esim. nenävarteen. Tässä siis ei oikein voi
säästää... Kaikenmaailman erikoistarjoukset (esim. nyt eräässä
liikkeessä meneillään oleva "osta silmälasit ja saat aurikonlasit
voimakkuuksilla kaupan päälle") tarkoittaa minun kohdallani sitä, että
nämä "kaupan päälle" tulevat aurinkolasit maksavat kuitenkin
loppujenlopuksi n. 150 euroa, koska minulle ei käy varastovoimakkuudet
ja tarvitaan niitä hiontoja. (...tai jotakin tällaista optikko minulle
viimeksi selitti, kun aurinkolaseista kyselin).<br />
<br />
Piilolaseja
käytän toisinaan, esim. uimahallissa/kylpylöissä käydessä, ja joskus jos olen viihteellä. Eli
harvakseltaan siis. Syystä että nekin maksavat paljon, eivätkä silmäni edes kestä
tiuhaan toistuvaa käyttöä. Silmäleikkauksesta haaveilen, vaikka en
olekaan aivan varma, onnistuuko se minun kohdallani. Ja se leikkaus
vasta maksaakin.<br />
<br />
No tulipas tästä nyt vuodatus... :) Täytynee kuitenkin olla kiitollinen siitä, että huonoa
näköä lukuunottamatta terveyteni on muuten suht kohdillaan. Ei ole mitään
sairauksia, joihin tarvitsisi kalliita lääkityksiä tms.<br />
Tavoitteena
on myös yrittää pitää terveydestä huolta terveitä elämäntapoja
noudattamalla (...ainakin suurimman osan ajasta...), tällä säästää, jo nyt ja todennäköisesti varsinkin tulevaisuudessa (sijoitus tulevaisuuteen siis!). Voihan sitä tietenkin
sairastua vaikka eläisi kuinka terveellisesti, mutta eipä tarvitse
ainakaan siinä vaiheessa niin jossitella tekemisiään tai tekemättä jättämisiään. Ainakaan toivottavasti. :)Terhihttp://www.blogger.com/profile/01624123592717133215noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-7344888797892279126.post-54860670009221915172013-03-09T04:39:00.000-08:002013-03-09T04:39:08.267-08:00Kummitytön synttärit ja lahjapohdintaaTänään ohjelmassa on vanhimman kummityttömme syntymäpäivät, pikkuneiti täyttää 3 vuotta! :) Kuluneella viikolla mietiskelin sopivaa ja järkevää lahjaa... syntymäpäiväjuhlat ovat mukavia, ja on ihanaa nähdä kummilapsia, mutta tämä lahjojen ostaminen on aina yhtä vaikeaa, en nauti tästä osuudesta laisinkaan. Lähinnä siis sen takia, että en meinaa millään keksiä mitään sopivaa, ja sitten turhauttaa.<br />
Kuten jo aiemmin olen sanonut, en halua ostaa mitään turhaa (varsinkaan muovikrääsää), nykyajan lapsilla tuntuu olevan jo kaikkea (eikä kummityttökään ole poikkeus) enkä ole myöskään valmis laittamaan lahjaan hirmuisia summia. Eli jotain järkevää, tarpeellista, edullista, mutta kuitenkin jotain joka ilahduttaisi 3-vuotiasta...? Omaisinpa vähän enemmän luovuutta ja kekseliäisyyttä! <br />
<br />
Pähkäilyjen ja epämääräisen kaupassa haahuilun jälkeen päädyin sitten ostamaan hänelle söpön yöpaidan (tai "yömekko" se on), kun sattui sopivan kokoinen kaupan alennushenkarissa roikkumaan (ja luulisin, että se voisi tulla käyttöönkin), ja mekon oheen pussillisen vaaleanpunaisia vaahtokarkkeja. Lisäksi ajattelin liittää synttärikorttiin lupauksen, että viemme (ja kustannamme) hänet alkukesällä huvipuistoon. En tiedä ilahduttaako lupaus tyttöä tänään, mutta mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät, tyttö tulee kuitenkin muilta vierailta saamaan syntymäpäivälahjaksi paljon leluja, joten meidän pienehkö lahjamme tuskin paljoa ehtii harmittaa. Luultavasti huvipuistoreissu sitten aikanaan tulee kyllä olemaan tytölle mieleen.<br />
...ja onhan tässä vähän omakin lehmä ojassa, saamme sitten myös itse viettää päivän kummitytön seurassa. Epämääräisen "leluautomaatin" sijaan kun olisin mielummin sellainen kummitäti, jolla on läheiset välit kummilapsiin. :)<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Terhihttp://www.blogger.com/profile/01624123592717133215noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7344888797892279126.post-53606082643175661962013-03-02T08:10:00.001-08:002013-03-02T08:10:59.153-08:00Hiihtoloma minibudjetillaHiihtoloma on kohta lusittu. Halvalla selvittiin... tosin lähinnä siitä syystä, että melkein koko viikko meillä sairasteltiin mahatautia :/ Tarkoituksena oli kyllä "repäistä" ja viedä lapsia hiihtoloman kunniaksi sisähuvipuistoon tai jopa laskettelemaan, mutta toisin kävi. No, jos jotain positiivista, niin säästyipä varmaan ainakin 100 euroa, ellei jopa kaksi.<br />
<br />
Tänään meiltä löytyi sitten jo sen verran tervettä porukkaa, että pääsimme lähtemään neljän seinän sisältä ulkomaailmaan, ihan jopa mökille asti, 20 kilometrin päähän. Mökki on vanhempieni, mutta meillä on siihen "laaja käyttöoikeus" :) Kesäisin varsinkin ihana paikka, kerrostaloasumisen vastapainoksi.<br />
Mökillä mies kyhäsi nuotion pihalle, ja siinä sitten paisteltiin makkarat, sen jälkeen kun oltiin pelailtu pihalla pienimmän toiveesta sulkapalloa :) Kovassa tuulessa ja umpihangessa laji oli kyllä hieman haastavaa... :D<br />
<br />
<br />
Sitten vähän säästämisestä, tai sen sujumisesta. Tai oikeastaan lipsumisista... muuten on mennyt hyvin, olen esim. kilpailuttanut sähkön, enkä ole sortunut vaateostoksiin. Ellokselta tilaamani matonkin palautin, ei se ollut niin hyvä kun odotin, joten palautukseen meni kylmänviileästi, ja hyvä niin. Mutta mutta. Viikottaista ruokalistaa ei olla jostain syystä jaksettu kovin hyvin noudattaa, jonka seurauksena on tullut tehtyä ruoaksi "vähän mitä sattuu" ja tästä on seurannut myös se, että tyhjensin viime viikolla jääkaapista vanhentunutta ruokaa biojäteastiaan. Auts.<br />
Sorruin myös tilaamaan itselleni erään erittäin mielenkiintoiselta vaikuttavan kirjan (Jennifer Worth: Hakekaa kätilö!), samalla kun tilasin yhden pakollisen koulukirjan, jota en valitettavasti löytänyt käytettynä. Mietiskelin kyllä ensin, että olisin voinut odotella kirjan ilmestymistä kirjastoon, mutta maltti loppui kesken. Nettikirjakauppaan meni siis 25 euroa "ylimääräistä". Noh, (nyt seuraa puolusteluja) kuten olen aiemminkin (muistaakseni) sanonut, vaikka säästänkin tosissani, en ole kuitenkaan siirtymässä aivan ääripäähän tässäkään puuhassa. Ja kirja nyt periaatteessa on kohtalaisen hyvä tuhlauskohde, jos nyt johonkin "pitää" tuhlata. (Varsinkin, kun kirja on kyllä ollut odotusteni arvoinen, puoleen väliin olen sen nyt lukenut!). Silti hienoinen harmitus on jossain taka-alalla, kun tiedän että ilmaiseksikin sen olisi voinut saada luettavaksi, kun olisi vaan omannut vähän enemmän kärsivällisyyttä.<br />
Päätin kuitenkin, että aion nyt iloita tästä kirjasta enkä harmitella enempää, kun se on jo kerran hankittu. Ja plussalle jäätiin hiihtoloman kuluissa kuitenkin ...kiitos mahataudin...Terhihttp://www.blogger.com/profile/01624123592717133215noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-7344888797892279126.post-70021699831038481562013-02-21T09:37:00.001-08:002013-02-21T09:37:33.846-08:00Liinavaatekaapin perkaustaOlen pitkään ollut aikeissa siivota liinavaatekaappini. Tai varsinaista liinavaatekaappia ei ole, mutta verhoja ja petivaatteita säilytetään meillä makuuhuoneen ison vaatekaapin/kaapiston yläkaapeissa.<br />
Sain vihdoin ja viimein taivuteltua mieheni siirtämään kanssani tämän kaapin makkarin toiselle seinustalle, jossa sille on mielestäni paljon loogisempi paikka. (...että muuten voikin joskus olla vaikeaa miehille tällainen puuha...!) Kaappi on niin painava, että yksinään sitä ei pysty siirtämään.<br />
Miehen avusta huolimatta kaappi oli niin raskaan oloinen, että oman jaksamisen ja kaapin ehjänä pysymisen varmistamiseksi täytyi keventää sitä purkamalla kaapista kaikki ylimääräinen pois, eli myös petivaatteet ja verhot.. ja sittenhän siinä olikin loistava tilaisuus käydä viimein kasat läpi.<br />
Ei muuten uskoisi, kuinka monet verhot ja lakanat mahtuu pariin yläkaappiin! Olin kuvitellut omistavani vain muutamat petivaatteet, mutta niin sitä vaan löytyi kaapin takaosasta sinne hautautuneita pussi- ja aluslakanoita, joita en muistanut enää edes omistavani.<br />
<br />
Ja sitten iski myös ristiriitaiset tunteet... vaikka haluan eroon ylimääräisistä/turhista tavaroista, niin toisaalta jonkinlainen liiallinen säästäväisyys ja nuukuus iski tässä kohtaa päälle "kannattaako laittaa ihan käyttökelpoisia (vaikkakin kulahtaneita, hauraita ja ikivanhoja) pussilakanoita pois, voisihan niitä joskus vielä käyttää, sitten kun nykyiset käytössä olevat pussilakanat kuluisivat puhki..." Eiks tää jo mee vähän yli? Vanhimmat lakanat mulla on varmaan 25 vuotta vanhoja äidin/anopin peruja, mutta nekään ei vielä ole mennyt puhki (kulahtaneita tosin ovat, todella). Kannattaako mun tosiaan hillota näitä ylimääräisiä pussilakanoita vielä seuraavat 25 vuotta, odottamaan sitä, että nyt käytössä olevat, paremmat (oman maun mukaiset) pussilakanat kuluvat puhki..? :D <br />
Ehkä kuitenkin siinä vaiheessa on sitten jo ihan tervettä ostaa uudet lakanat, ja laittaa nyt nämä vanhimmat täysin palvelleina menemään. Tehdä tilaa kaappiin ja pitää siellä vain kolmea lakanasettiä per sänky... Kolmessakin oikeastaan on liikaa, periaatteessa kahdella pärjäisi. Kun toinen olisi pesussa, toinen olisi käytössä.<br />
<br />
No joo, laitoin sitten ne kulahtaneet menemään. Pari suht hyvänä pysynyttä laitoin Uffille, hauraat heitin roskiin. Olisin myös voinut lahjoittaa ne esim. koirien alustoiksi (näin tällaisen ilmoituksen eräässä facebookin kirpputoriryhmässä) mutta myöhästyin. Ehdin heittää lakanat pois päivää ennen tätä ilmoitusta. No, vinkiksi muille, tällaiseenkin loppukäyttöön kulahtaneet lakanansa voi lahjoittaa :)Terhihttp://www.blogger.com/profile/01624123592717133215noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-7344888797892279126.post-45999124435775705942013-02-08T10:05:00.000-08:002013-02-08T10:05:22.411-08:00LelupäiväKuopus täyttää tässä keväällä 5 vuotta. Jokohan voisi luopua vauvaleluista...? Ei meillä niitä hirveästi ole, mutta ainakin yksi laatikollinen vielä. Helistimiä, hakka, nuppipalapelejä, pehmoisia palloja yms. Eihän näillä meillä enää kukaan leiki. Duplo-legojakin on pieni korillinen, eivät välttämättä ole ihan vauvaleluja, mutta nekin lojuu syrjäytettynä isoveljen "oikeiden legojen" vuoksi, joilla kuopuskin saa nykyään leikkiä ihan luvan kanssa.<br />
Ehkä säästän molempien ensimmäiset lelut (muistan, mitkä ne ovat) ja muut vien kirpputorille. Turhaan niitä tuolla lastenhuoneessa jemmaan tilaa viemässä ja sotkua aiheuttamassa. <br />
<br />
Suhtaudun isoon osaan lasten leluista kriittisesti. Suurin osa kaupan hyllyillä notkuvista leluista tuntuvat olevan täysin turhia, kömpelöitä, helposti hajoavia, siis kamalaa muovikrääsää, josta lapsetkaan eivät jaksa innostua, ainakaan pitkään. Jotkut lelut nyt ehkä ovat sitten niitä ns. hyviä leluja, "kehittäviä" ja kestäviä, mutta se muovikrääsä, oi kuinka inhoan sitä!<br />
Olen sitäpaitsi tehnyt oikeastaan melko yllättävänkin havainnon siitä, että ainakin meillä lapset leikkivät suhteellisen vähän varsinaisilla leluillaan, (no, isompi onkin jo sen ikäinen, että mieluiten viettää aikaa kavereidensa kanssa ulkona tai haluaa käydä uimahallissa tai pelata tietokonepelejä tai lukea sarjakuvia yms.) mutta kun pienempi leikkii, hän leikkii enimmäkseen muilla huushollista löytyvillä tavaroilla kuin leluilla. Sohvatyynyt, koristetyynyt, pahvilaatikot, viltit, peitot ym. ovat kovassa huudossa. Niistä pikkumies saa kyhättyä kaikenmaailman majoja, jotka ovat vuorotellen veneitä, koteja, korjaamoja tms. mitä nyt mieleensä tuleekin. Poika tykkää myös leikellä mainoslehtisistä (niitä, joita meille tulee "ei mainoksia"-kyltistä huolimatta) kuvia ja erinäistä silppua, joka toimittaa vaihtelevasti leikkisetelien tai "kuittien", leikkisoran tms. virkaa pojan mielikuvitusleikeissä. Silppuaminen ja saksien käyttö tuntuu olevan mukavaa (silppujen kerääminen -yllätys yllätys- ei...). Kassit ja muovipussit ovat myös ahkerassa käytössä, poika kuljettelee kaikenmaailman rojuja ja pikkuautojaan näissä pusseissa paikasta toiseen. Kassit tuntuvat tässäkin leikissä olevan se pääasia, ei niinkään se sisältö.<br />
<br />
Jotenkin tuntuu siis aika järjettömältä ostella lapsille leluja, niiden kestämättömyyden vuoksi ja myös siksi, että ne jäävät yleensä turhiksi. (enkä mä itse niin ostelekaan, mies enemmän.. toisaalta ehkä kyse on siitä, että meillä on vain kaksi poikaa, enkä niinkään itse viehäty rekoista, autoista ja legoista, joita pojille yleensä ostellaan. En tiedä, suhtautuisinko lelujen ostoon suopeammin, jos lapset haluaisivat barbeja ja vaatteita näille tms.? :D ).<br />
No, kuitenkin, jos lapsille jotain virikkeellistä täytyy ostaa, niin itse näkisin järkevämpänä käyttää rahaa tekemiseen, kokemuksiin, elämyksiin. Kirjastokäyntejä, pulkkamäkeilyä (no niihin nyt ei rahaa tarvikaan), matkustelua, niitä uimahallikäyntejä, laskettelua, lasten konsertteja, elokuvia, näyttelyitä, näytelmiä jne. Näistä ei ainakaan kulkeudu kotiin turhaa rojua ajelehtimaan unohdettuina...<br />
<br />
Mutta takaisin vauvaleluihin, tai siihen, mistä tämä aihe nyt tänään tuli mieleeni... ei liene järin muodikasta puhua tähän vuodenaikaan joululahjoista, mutta aamusella niitä vauvaleluja lasten lelukoreista lajitellessani osui silmiini joululahjaksi esikoiselle ostamani Hot Wheels-rata (tai sen palasia), ja vahvistui taas tämä tunne lelujen turhuudesta.<br />
Isompi kinusi kovasti kyseistä rataa ennen joulua, ja ostin sen sitten, vaikka mielessäni mietinkin, että kuinkahan pitkäkestoinen ilo siitäkin tulee olemaan.. rata oli sitäpaitsi suhteellisen kallis, mutta kun meillä noudatetaan sitä linjaa, että itse ostetaan jouluisin yksi kalliimpi lahja per muksu, niin myönnyin tähän, kun sitä niin paljon toivottiin. <br />
Tuolla se nyt näyttää siis olevan palasina, yksi osa siellä ja toinen täällä. Muistan, että esikoinen leikki sillä innoissaan kahtena päivänä joulun jälkeen, ja sitten se on unohtui ihan tyystin... täysin turha ostos siis...<br />
Mutta missä sitten kulkee raja, mitä kannattaa lapsille joululahjaksikaan ostaa ja mitä ei? Voiko olla ostamatta jotain, jota lapsi nimenomaan toivoo, vaikka itse tietää että se jää turhakkeeksi lelukorin pohjalle?<br />
Jouluun (ja miksei synttäreihin ja nimppareihin ym.) kuuluva lahjojen ostaminen on itseasiassa ihan typerä ja turha asia, ihmisille (erityisesti lapsille) ostetaan lisää krääsää, vaikka huone pullistelisi jo (käyttämättömiä) leluja. On vaan "pakko ostaa" edes jotain, eihän lapsi ymmärrä jos ei lahjoja saisi, kun kaikki muutkin saavat ja niistä niin aina hössötetään?<br />
Mitään isoja lahjaröykkiöitä meillä ei ole koskaan harrastettukaan (ostetaan itse siis ne yhdet lahjat per muksu, mummoilta ja kummeilta kertyy sitten lisää) mutta jotenkin turhauttaa vähienkin lahjojen osto, kun nekin näyttävät sitten loppujenlopuksi olevan melkolailla hutiostoksia. Noh, toisaalta, ehkä sen verran on kuitenkin rahaa tuhlattava turhuuksiin, jotta lapsi kokisi saavan samaa "kuin kaikki muutkin"...<br />
<br />
Pohdiskelin tässä taannoin, että olisi ehkä järkevää tehdä jouluisin kaveriperheiden (tai miksei vieraampienkin perheiden) kanssa vaihtokauppaa ennen joulua; ne ehjät ja siistit lelut, jotka omilla lapsilla on jäänyt käyttämättä, vaihdettaisiin toisen perheen vastaaviin ja kääräistäisiin paperiin. Siis jos tässä toisessa perheessä olisi suunnilleen samanikäisiä ja samaa sukupuolta olevia lapsia. Jotenkin tämä idea ei vaan tahdo ottaa tulta alleen, kun olen siitä vaivihkaa joillekin vihjaillut. Ehkä on jotenkin noloa (?) antaa lahjaksi käytettyä tavaraa, tai sitten näitä toisia ei vaan ole siinä määrin haitannut uusien lelujen osto, kuin itseäni, mistäs sitä tietää.<br />
<br />
No, onneksi joulu on vaan kerran vuodessa. Ja synttärit. Muutenhan niitä lahjoja/leluja ei ole mikään "pakko" hankkiakaan ;) Terhihttp://www.blogger.com/profile/01624123592717133215noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7344888797892279126.post-13386962514524143512013-02-02T02:24:00.000-08:002013-02-02T02:24:35.700-08:00Tammikuu takanaTammikuu hujahti yllättävän nopeaan. Ihanaa. :) Valoisan ajan lisääntyminen tekee hyvää.<br />
<br />
Säästämisen kannalta olen myös suhteellisen tyytyväinen, rahaa jäi ihan mukavasti säästöön. Ruokakulut pysyivät yllättävän maltillisina, edullisten reseptien etsiminen ja kotiruoan valmistaminen alusta loppuun todella kannattaa. Kyllähän se hieman enemmän vaivannäköä ja aikaa vaatii, mutta ei loppujenlopuksi mitenkään kohtuuttoman paljon. Ja kun kerran miettii ruokalistat valmiiksi esim. neljälle viikolle, niitä listojahan voi sitten jatkossa kierrättää. <br />
<br />
Tulihan sitä hieman lipsuttuakin tiukasta säästämisestä, olen ostellut useammankin kerran suklaata ja yhtenä heikkona hetkenä jäätelöpaketin, sekä uuden huonekasvin olohuoneeseen. Huonekasvin ostoa en kyllä edes kadu, olen lueskellut tässä viime päivinä viherkasvien huoneilmaa puhdistavasta vaikutuksesta, ja ajatellut että hankkisin kevään aikana kotiimme muutaman kasvin lisää. Tuovathan ne kotiin viihtyisyyttä ja kodikkuuttakin, ja kun en muuten aio sisustustavaroita tms. kotiin ostella, niin vieroitan tätä "tuskaa" sitten näiden viherkasvien hankkimisen muodossa (ja siis niitäkin aion ostaa maltillisesti, max. 2 kpl lisää). Kaveri lupasi myös antaa mulle pistokkaan yhdestä himoitsemastani kasvista, sitten kun vaihtaa multia kukkiinsa tässä kevään aikana.<br />
Täytyy myöntää, että näin valon lisääntyessä olen jostain syystä saanut kummallisia mielitekoja hankkia "jotain uutta keväistä kotiin", ja hiplasin esim. viime viikolla kaupassa yksiä ihananvärisiä, kevyitä verhoja... järki kuitenkin voitti ja ajattelin tyytyä vain vaihtamaan huushollin verhot. Niitä vaihtoverhoja kun kaapistani jo löytyy...<br />
<br />
Yksi vahva sisustusmieliteko mua kyllä vaivaa edelleen; keittiömme on pieni ja vähän hankalan mallinen, eikä sinne ole ollut helppo löytää mitään sopivaa mattoa. Ilman mattoa keittiö taas on jotenkin kolkon oloinen... Eksyin tässä yks päivä Elloksen sivuille (!) ja luulen löytäneeni maton, joka olisi sopivan kokoinen, mallinen ja värinen.... ja nyt se hemmetin matto kummittelee mielessäni jo neljättä päivää. Hintaa matolla olisi satasen verran.<br />
<i>Meillä on kyllä ylimääräisiä mattoja jo muutenkin varastoissa, ja olen luvannut itselleni etten osta niitä enempää... Miksi ne jo olemassa olevat matot eivät voi sopia keittiöön?! (Ja sopivatko ne kuitenkin, onko kyse vaan turhamaisuudestani?) Ja jos kuitenkin ostaisin ihan vaan tämän YHDEN maton, jos vaikka odottaisin että Ellokselle tulee taas jokin alennuskoodi, jolla saa 50% alennusta yhdestä tuotteesta, voisin saada maton viidelläkympillä. Mutta se olisi silti viiskymppiä!</i><br />
Argh ja huoh, mitä päänsisäistä taistelua.<br />
(Saa nähdä miten tämän kanssa käy...!)<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Terhihttp://www.blogger.com/profile/01624123592717133215noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7344888797892279126.post-34674118545613238842013-01-25T03:52:00.002-08:002013-01-25T03:52:24.506-08:00Kotihiiri selviää halvemmallaKotona viihtyvänä "kotihiirenä" (tai nykyään lienee trendikkäämpää nimittää kotona viihtyvää "kotoilijaksi") selviää vapaa-ajastaan yllättävän halvalla. Siis oikeastaan ilmaiseksi.<br />
<br />
Itse vietän mielelläni vapaa-aikani kotona. Ei tee edes mieli lähteä mihinkään (varsinkaan koulupäivien jälkeen) kun päivän on ollut jo ihmisten seurassa ja kotona riittää kuitenkin tekemistä... kotityöt vievät suhteellisen paljon aikaa, ehkä siksi, että ne ovat meillä lähes 100% allekirjoittaneen harteilla, johtuen miehen epäsäännöllisestä vuorotyöstä (ja osaksi kyllä ihan siitä, että mies ei ole "oppinut tykkäämään" siivoamisesta...) Onneksi kotitöiden teko ei ole itselleni enää mitenkään vastenmielistä, kuten joskus nuorempana, toisinaan jopa oikeasti nautin siivoamisesta. Siinä näkee palkitsevan nopeasti kättensä jäljet.<br />
Kotitöiden lisäksi aikaa menee ruoan laittamiseen (tai no, onhan sekin kotityö), lasten asioiden hoitamiseen ja heidän kanssaan olemiseen, koulutehtäviin ja lukemiseen, ja kaikkien muiden juoksevien asioiden hoitamiseen.<br />
<br />
Vapaa-ajallani teen kotona toki myös muutakin kuin "velvollisuuksia"; surffailen mielenkiintoisilla nettisivuilla ja blogeissa, vietän aikaa kyläilemään poikenneiden kavereiden tai sukulaisten kanssa, katselen televisiosta erilaisia dokumentteja ja ohjelmia.. myös esim. hömppäsarjojen aatelia, Kauniita ja rohkeita ;) Aiemmin seurasin tiiviisti myös Emmerdalea, mutta siihen iski kyllästyminen jo kuukausi-pari sitten. K&R:lle on tosin käymässä samoin. Nyt on taas päivien pidentyessä tullut sellainen fiilis, että tämänkin tv:n katseluun kuluvan ajan voisi käyttää johonkin järkevämpään...<br />
...kuten esimerkiksi hiihtämiseen! Sen ensimmäisen hiihtokerran jälkeen innostuinkin sitten taas kunnolla, ja tämän viikon aikana olen käynyt jo 3 kertaa hiihtämässä läheiselle pellolle tehdyllä ladulla (arvostan sitä, että ladut sinne tehdään ja niitä ylläpidetään, ovat sitten ilmaiseksi ihmisten käytettävissä, aika hienoa!) Kunto ei vielä anna periksi pidemmille lenkeille, mutta eilen hiihdin tuon ladun 2 kertaa, eli yhteensä 5 km. Ja se kyllä riitti yhdelle kerralle.. :) Haaveilen, että kunhan tässä nostan kuntoa pikkuhiljaa, niin kykenisin sitten keväämmällä heittämään esim. 20 km hiihtolenkin ilman ladunvarteen tuupertumista ;) Saa nähdä kuinka käy! <br />
<br />
<br />
<br />
Joskus aiemmin (ennen lapsia ja jonkun verran vielä ensimmäisen lapsenkin kanssa) tuli vapaa-aikaa vietettyä kotona olemisen sijaan lähinnä kaupoissa haahuilemalla, vaikkei ollutkaan mitään mitä olisi oikeasti tarvinut. Äkkiäkös sieltä aina jotakin äkkäsi, jota muka tarvitsi, tai puhtaasti vain halusi. Ja rahaa meni. Kahviloissa istuskelukin oli tavallista, ja pidemmän päälle kallista.<br />
Useat muutkin "ajanvietteet" kodin ulkopuolella tuppaavat maksamaan aina jotakin, mikä enemmän, mikä vähemmän, kuten esim. pikaruokailu, ulkona syöminen, elokuvissa käynti ja useat harrastukset. Baarit, kylpylät, huvipuistot, näyttelyt, konsertit. Reissaaminen, ulkomaille matkustelusta puhumattakaan.<br />
<br />
En minä näitä nykyäänkään kokonaan ole hylännyt enkä hylkääkään, tykkään edelleen esim. käydä elokuvissa, ulkona syömässä, ja ulkomaille matkustelustakin haaveilen :) Pointti on siinä, että onnekseni viihdyn nykyään suurimmaksi osaksi kotona, kun kotona oleminen ja arkiaskareiden puuhastelu ei tunnu enää tylsältä, hukkaan heitetyltä ajalta. Usein jopa päinvastoin, kotona oleminen on minulle suorastaan tarve, se lataa akkujani.<br />
Ja sitten taas harvakseltaan toteutettuina ne elokuvissa käynnitkin ym. tuntuvat enemmän "juhlalta", kun eivät ole jokapäiväistä arkista ajanvietettä.<br />
Ja toki tässä siis samalla säästää myös selvää rahaa :)Terhihttp://www.blogger.com/profile/01624123592717133215noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7344888797892279126.post-89113578100058100852013-01-21T03:05:00.000-08:002013-01-21T03:05:10.284-08:00Viikon ruokaostokset 28,30 €Tämän viikon ruokalista on valmis, ja kävin ostamassa puuttuvat ainekset ruokia varten. Kauppaan meni 40,37 €, mutta ruokien osuus tästä oli siis vain 28,30 €.<br />
Loput 12,07 € meni siteisiin (ostan halvimpia mitä kaupasta löytyy, X-tra:n siteet maksavat 0,95 € - 1,25 €/10-16 kappaleen paketti, kelpaa meikäläiselle) sekä törkyhintaiseen Rexonan Maximum Protection-deodoranttiin, joka maksaa 9,87 € purkki! Tavisdeodorantteja saisi parillakin eurolla, mutta "valitettavasti" tuo vaan on sikamaisen hyvä deodorantti, ainoa, johon olen ollut tyytyväinen. Ei oikeasti petä kesken päivän, vaikka liikkuisin enemmänkin.<br />
<br />
Ruokakulut eivät tämän viikon osalta todennäköisesti kuitenkaan jää ihan tuohon otsikossa mainitsemaani summaan, luultavasti joudun taas käymään ainakin kerran ruokakaupassa hakemassa hedelmiä ja maitoa yms. kuten viime viikollakin*. Tosin luulen, että säästöäkin tavallaan tulee, viime viikollakin jäi KOLME ruokaa laittamatta (ja aineita säästyi tälle viikolle), kun parina päivänä jäi tähteitä sen verran, että niistä syötiin vielä seuraavanakin päivänä, ja yhtenä päivänä olin lasten kanssa mummolassa, kätevästi ruoka-aikaan. ;)<br />
<br />
*Viime viikon täydennyskauppareissulla meni rahaa 21,75 €, ja tähän sisältyi 2 litraa maitoa, kahvinsuodatinpapereita, ruisleipä, juustosämpyläpussi, 2 pakettia meetvurstia (miehelle), 2 kurkkua, pussi appelsiineja, 6 kpl jogurtteja. <br />
<br />
<br />
Tämän viikon ruokalista siis tässä:<br />
<br />
maanantai: kinkkukiusaus<br />
tiistai: keitetyt perunat ja kananmunakastike<br />
keskiviikko: makaronilaatikko (jäi viime viikolla siis tekemättä)<br />
torstai: hernekeitto<br />
perjantai: keitetyt perunat ja tomaattinen jauhelihakastike<br />
lauantai: pasta carbonara<br />
sunnuntai: tonnikalamuhennos ja riisiä (tonnikalapihvitkin jäi viime viikolla tekemättä)<br />
+ joka päivälle ruokien lisäksi vaihtelevasti salaattia/raastetta/keitettyjä kasviksia<br />
<br />
Kotona siis on näitä ruokia (ja viikon muita syömisiä) varten taas jo valmiina mm. makaronia, riisiä, tonnikalaa, kananmunia, 1 edellisviikolta käyttämättä jäänyt paketti jauhelihaa, pakastekasviksia (näitä jäi siis myös viime viikolta), muutamia hedelmiä, litra maitoa ja jonkin verran leipää. (sekä tietysti kaapissa olevia jauhoja jne. Ajattelin muuten leipoa sämpylöitä joku päivä tällä viikolla, aineet löytyy kotoa, eikä lisäleipää välttämättä tarvitse sitten enää ostaa kaupasta.)<br />
<br />
Kaupasta tänään ostin siis tuolla 28,30 eurolla 3 litraa maitoa, yhden paketin jauhelihaa, hernekeittopurkin, peruna-sipuli-sekoitusta 1 kg, tomaattimurskaa, perunoita 2 kg, 2 prk ruokakermaa, kinkkusuikaleita, paketin pekonisuikaleita, pussin ruisleipää, pussin porkkanasämpylöitä, 2 kurkkua, 500 g porkkanoita, päärynöitä, sekä erilaisia jogurtteja 9 kpl (tällä kertaa niitä halpoja). Kaksi täyttä muovikassillista tuli ruokaa raahattua kotiin.<br />
Onneksi lähdin kauppareissulle vasta täyttävän aamupalan jälkeen, minua vaivasi eilisen ja vielä tämän aamunkin ihan hirveä suklaanhimo, mutta täydellä vatsalla suklaan vastustaminen makeishyllyä ohittaessa ei ollut ylitsepääsemättömän vaikeaa, en sortunut heräteostoksiin. :)<br />
<br />
<br />
<br />Terhihttp://www.blogger.com/profile/01624123592717133215noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7344888797892279126.post-46563703549417059342013-01-19T09:24:00.000-08:002013-01-19T09:24:07.001-08:00Esikoinen hiihtää äipän suksillaEsikoisella oli viime viikolla koulussa tämän talven ensimmäinen hiihtokerta. Ennen sitä huomattiin, että muutama vuosi sitten pojalle ostetut sukset ja monot olivat auttamattomasti liian pienet. Pojan isä meinasi, että ostetaan tälle uusi suksipaketti, jossain oli kuulemma ollut tarjouksessa vähän päälle sadalla eurolla.<br />
Tarjous tai ei, minä tuumasin että katsotaan, josko jommat kummat omista suksistani ja monoistani sopisivat jo pojalle... ja sopivathan ne. Esikoisella on enää noin 1,5 cm lyhyempi jalka kuin itselläni, joten omat mononi olivat villasukan kanssa tälle ihan passelit. Ja vanhemmat sukseni sopivan pituiset. Olen itse saanut ne joskus yläasteella ollessani, ellen väärin muista. Onneksi sukset eivät kauhean nopeasti vanhene, eli vaikka noillakin on ikää ainakin 15 vuotta, eivät ne mitenkään kummemmin häpeä uudempien suksien rinnalla. Eikä niillä hirveästi ole hiihdettykään...<br />
<br />
Poika oli suksiin ilmeisesti ihan tyytyväinen, ei rutissut mitään edes siinä vaiheessa, kun kerroin millä saa hiihtää. Ja hiihtotunnitkin olivat sitten kuulemma sujuneet ihan hyvin. Hyvä juttu, olin huojentunut. Hieman nimittäin epäröin säästämispäätökseni oikeellisuutta lapsen suksien kohdalla, muistellessani omia ala-asteen hiihtotuntejani.. minä ja veljeni hiihdimme silloin sellaisilla suksilla, joissa siteinä toimivat tavallisiin kenkiin asennettavat lenkit, ja muistan kuinka häpesin näitä aataminaikuisia hikilautojani. Kaikilla muilla luokkakavereilla oli jo sellaiset sukset, joissa oli kunnon siteet ja MONOT.<br />
No, ei tämä häpeä mitään ylitsepääsemätöntä ollut, ei jäänyt kummempia traumoja eikä kukaan meitä edes kiusannut. Ja osasin myöhemmin sitten todella iloita ja arvostaa saamaani, kun meille molemmille vihdoin ja viimein ostettiin ihan uudet sukset, joihin kuuluivat ne monotkin! ;)<br />
(...välillä mietin, että on ehkä jopa sääli, kuinka useilta nykyajan lapsilta taitaa jäädä väliin/vähiin kokemus tällaisesta arvostamisen tunteesta, mitä kokee sen jälkeen, kun pitkän ajan (jopa vuosien) kinuamisen, odottamisen ja toivomisen jälkeen saa haluamansa? Nykyään kun lapsille tupataan hankkimaan lähes välittömästi kaikki, mitä nämä keksivät haluta, ja paljon sellaistakin mitä he eivät varsinaisesti ole ehtineet halutakaan...)<br />
<br />
Mutta takaisin lapsen suksiasiaan, päädyin siis mietinnöistäni huolimatta säästämään suksissa, perustellen tätä sillä, että poika kasvaa nyt huimaa kyytiä ja ensi talveksi joutuu luultavasti kuitenkin ostamaan isommat monot, ellei suksetkin. Ja kun omat sukseni ja mononi tosiaan olivat ihan sopivat (eivätkä siis oleellisesti erotu uusista suksista) niin miksipä niitä ei voisi käyttää? En minä itse niin usein hiihdä (varsinkaan kaksilla suksilla yhtäaikaa) etteivätkö niistä toiset liikenisi pojalle kouluun... Hiihtotunteja alakoululaisilla on nykyään sitäpaitsi vain kahdesta-neljään per talvi, melko vähäiseksi taitaa suksien käyttö siis jäädä. En nimittäin usko, että esikoinen innostuu hiihtämään enää vapaa-ajallaan. Harmi sinänsä, ehkä minunkin tulisi hiihdettyä enemmän, jos saisin jonkun perheestämme hiihtolenkeille mukaan...<br />
<br />
Tänään kyllä hiihdin pienemmän muksun kanssa, mutta jotain uhmakautta läpikäyvälle lyhytpinnaiselle muksulle riitti 20 metriä. Kun kaatui sillä matkalla toisen kerran, heittäytyi hän mielenosoituksellisesti selälleen makaamaan, ja kiukkuisesti huutaen potki sukset pois jaloistaan niin, että kengätkin irtosivat. Äidin pieni urhea hiihtäjälupaus... ;)<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Terhihttp://www.blogger.com/profile/01624123592717133215noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7344888797892279126.post-27957463424373507812013-01-17T05:54:00.001-08:002013-01-17T05:54:01.689-08:00Väliaikatietoja Ruokalistamme laahaa päivän myöhässä. Maanantainen ruoka todella riittikin myös tiistaille, joten tiistain nakkikeiton tekeminen siirtyi keskiviikolle. Ja sitä taas on tällekin päivälle kolmasosakattilallinen jääkaapissa, siitä saa ainakin kaksi annosta. Syököön pahiten nälkäiset, jotka eivät jaksa odottaa iltaruokaa.<br />
Ajattelin myös vaihtaa ruokalistan ruokien paikkaa siten, että tänään meillä herkutellaankin kotitekoisella pizzalla makaronilaatikon sijaan. Itselläni kun on huomenna vapaapäivä, ja vuorotyötä tekevällä miehellä myös :) Voidaan siis juhlistaa "viikonloppumme" alkua pizzaa syöden.<br />
<br />
Ruokakaupassa täytyy kyllä käydä kerran vielä ennen ensi viikon ruokien ostoa. Hedelmistä on jäljellä enää omenoita, leipä on loppumassa ja maitoa on jäljellä yksi tölkillinen. Eli voisi käydä ostamassa vielä täydennykseksi vaikkapa appelsiineja, ja lisäksi yhden kurkun, pussillisen leipää (ellei sitten intoudu leipomaan vaikkapa sämpylöitä... luulisin, että ainekset niihin löytyisivät kotoa) sekä yhden litran maitoa. Plus kahvinsuodatinpusseja ja wc-paperia, nekin näyttivät huvenneen uhkaavasti. Muuten kyllä luullakseni pärjäillään hyvin loppuviikko näillä, mitä kaupasta maanantaina ostettiin, ja mitä kotoa jo valmiiksi löytyy.<br />
<br />
Ja sitten väliaikatietoja kahvilakahvien juomisesta... olen todennut, että yksi kahvikupillinen ei riitä koulupäivän ajaksi. Kaksi täytyy saada. (tai siis ei "täydy", mutta tästä en ehkä olekaan valmis tinkimään). Olen mä siis kuitenkin vähentänyt kahvin ostamista, ennen kun saatoin ostaa koulun kahviosta montakin kupillista päivän aikana, nyt olen ostanut jämptisti kaksi per päivä, toisen aamupäivällä, toisen iltapäivällä. Tässä opiskelujaksossa se ei vielä varsinaisesti kirpaise, koska mulla on vain 3 koulupäivää per viikko. Eli ostan kuusi euron hintaista kahvia viikon aikana. Ensi jaksossa luultavasti kirpaisee, kun silloin koulupäiviä todennäköisesti on jälleen normaalit viisi, ja kaksi kahvia päivässä tekisi sitten jo taas kympin per viikko. Sillähän saa siis yli kaksi pakettia kahvia kaupasta! Ehkä mä sitten raahaan sen termarin kouluun... ;)<br />
<br />
Ja sitten lopuksi lipsahdus eiliseltä. Sorruin ostamaan kaksi suklaapatukkaa kaupasta. Sosiaalisen paineen vuoksi. (No eh-heh, kaverin kanssa piipahdettiin kaupassa, ja kun hän osti suklaata, ostin sitten minäkin). Podin kyllä morkkista näistä ostoksistani, ehkä jopa suhteettomastikin, kun asia harmittaa mua edelleen. Suklaapatukat maksoivat yhteensä kuitenkin "vain" 1,40 €, mutta kun tiedän että ne olivat täysin turhia ostoksia! Noh, ehkä mä kuitenkin pääsen tän asian yli, nuo oli kuitenkin ylimääräisten kahvien lisäksi tässä kuussa ainoat asiat, joihin olen "tuhlannut", muuten rahankäyttöni on ollut melkoisen järkevää ja suunniteltua, vaikka itse sanonkin ;)Terhihttp://www.blogger.com/profile/01624123592717133215noreply@blogger.com2