Omppuja ja muita luonnon antimia

Keräsin vanhempieni luota laatikollisen omenoita! Pilkon ne pieniin pusseihin ja laitan pakastimeen, onpahan sitten ilmaisia aineksia omenapiirakkaan, kun leipomisinspiraatio iskee. :) Pakastimessa on myös punaviinimarjoja, joita keräsin muutama viikko sitten mökin puskista leivontaan käytettäväksi. Mehujen keittelyä en harrasta, meillä kun ei hirveästi mehuja juoda.. ainakaan itsetehtyjä, valitettavasti. Tai siis minä kyllä joisin erittäin mielelläni itsetehtyä mehua, jos mehuja joisin, mutta kun tähänkin ikään saakka olen tullut loistavasti toimeen juomalla lähinnä vain vettä, kahvia tai teetä, niin en viitsi ryhtyä mehuja keittelemään ja varta vasten opettelemaan mehunjuojaksi.
Tai siis, kyllä mehuja silloin tällöin juon, mutta hyvin harvoin, ehkä kerran kuukaudessa, jos jossain on tarjolla tai mies ostanut niitä kotiin. Limsoja juon vielä harvemmin. En oikeastaan edes tiedä miksi, ehkä se on vain tapa- tai tottumuskysymys, lapsuuskodissani meitä lapsia ei limsoihin juuri totutettu.. äidin tekemää marjamehua oli tarjolla, mutta se oli silloin mielestäni melko kitkerää (?). Vedestä taas olen tykännyt aina, jano- ja ruokajuomana. Helppo saada ja maistuu hyvältä. (Taidan muuten kuulua vähemmistöön siinä, että juomaveden pitää mielestäni olla hanakylmää, mutta ei jääkaappikylmää...? Liian kylmänä vesi tuntuu jotenkin ikävältä suussa ja kurkussa..) Maitoa join kyllä lapsena, mutta lopetin sen sitten allergiaepäilyn vuoksi joskus yläasteikäisenä, enkä sen jälkeen ole sitä enää osannut juoda, ei vaan maistu enää hyvältä. Siis pelkästään, kahvin ja teen kanssa kylläkin.
...ja nyt eksyin aiheesta, tarkoitus oli kirjoitella ilmaisista luonnon antimista... :) Joten takaisin siihen:

Omenoiden ja viinimarjojen keräämisen lisäksi haaveilin meneväni tänä vuonna myös mustikkametsään, mutta jostain syystä se jäi :/ Sieniäkin haluaisin kerätä, mutta koska en tunnista kuin punaisen kärpässienen ja kantarellin, tuntuu sienimetsälle lähtö tällä tietomäärällä hiukan liian uhkarohkealta... mutta vielä joskus lähivuosina ilmottaudun kyllä jollekin sienikurssille, tai vaihtoehtoisesti haalin metsään mukaani jonkun, joka sieniä tuntee, ja opettelen tämänkin taidon.
Tavoitteena olisi oppia tunnistamaan kattavasti syötävät sienet, marjat ja myös villivihannekset, ja säästää ruokamenoissa tulevaisuudessa tälläkin tavalla. Terveellistä, itsekerättyä lähiruokaa luonnosta ilmaiseksi + samalla hyvää hyötyliikuntaa ja metsässä rentoutumista, mikäs sen järkevämpää olisikaan?


No, eikös puolukkametsään sentäs vielä ehdi? :)