perjantai 25. tammikuuta 2013

Kotihiiri selviää halvemmalla

Kotona viihtyvänä "kotihiirenä" (tai nykyään lienee trendikkäämpää nimittää kotona viihtyvää "kotoilijaksi") selviää vapaa-ajastaan yllättävän halvalla. Siis oikeastaan ilmaiseksi.

Itse vietän mielelläni vapaa-aikani kotona. Ei tee edes mieli lähteä mihinkään (varsinkaan koulupäivien jälkeen) kun päivän on ollut jo ihmisten seurassa ja kotona riittää kuitenkin tekemistä... kotityöt vievät suhteellisen paljon aikaa, ehkä siksi, että ne ovat meillä lähes 100% allekirjoittaneen harteilla, johtuen miehen epäsäännöllisestä vuorotyöstä (ja osaksi kyllä ihan siitä, että mies ei ole "oppinut tykkäämään" siivoamisesta...) Onneksi kotitöiden teko ei ole itselleni enää mitenkään vastenmielistä, kuten joskus nuorempana, toisinaan jopa oikeasti nautin siivoamisesta. Siinä näkee palkitsevan nopeasti kättensä jäljet.
Kotitöiden lisäksi aikaa menee ruoan laittamiseen (tai no, onhan sekin kotityö), lasten asioiden hoitamiseen ja heidän kanssaan olemiseen, koulutehtäviin ja lukemiseen, ja kaikkien muiden juoksevien asioiden hoitamiseen.

Vapaa-ajallani teen kotona toki myös muutakin kuin "velvollisuuksia"; surffailen mielenkiintoisilla nettisivuilla ja blogeissa, vietän aikaa kyläilemään poikenneiden kavereiden tai sukulaisten kanssa, katselen televisiosta erilaisia dokumentteja ja ohjelmia.. myös esim. hömppäsarjojen aatelia, Kauniita ja rohkeita ;) Aiemmin seurasin tiiviisti myös Emmerdalea, mutta siihen iski kyllästyminen jo kuukausi-pari sitten. K&R:lle on tosin käymässä samoin. Nyt on taas päivien pidentyessä tullut sellainen fiilis, että tämänkin tv:n katseluun kuluvan ajan voisi käyttää johonkin järkevämpään...
 ...kuten esimerkiksi hiihtämiseen! Sen ensimmäisen hiihtokerran jälkeen innostuinkin sitten taas kunnolla, ja tämän viikon aikana olen käynyt jo 3 kertaa hiihtämässä läheiselle pellolle tehdyllä ladulla (arvostan sitä, että ladut sinne tehdään ja niitä ylläpidetään, ovat sitten ilmaiseksi ihmisten käytettävissä, aika hienoa!) Kunto ei vielä anna periksi pidemmille lenkeille, mutta eilen hiihdin tuon ladun 2 kertaa, eli yhteensä 5 km. Ja se kyllä riitti yhdelle kerralle.. :) Haaveilen, että kunhan tässä nostan kuntoa pikkuhiljaa, niin kykenisin sitten keväämmällä heittämään esim. 20 km hiihtolenkin ilman ladunvarteen tuupertumista ;) Saa nähdä kuinka käy!



Joskus aiemmin (ennen lapsia ja jonkun verran vielä ensimmäisen lapsenkin kanssa) tuli vapaa-aikaa vietettyä kotona olemisen sijaan lähinnä kaupoissa haahuilemalla, vaikkei ollutkaan mitään mitä olisi oikeasti tarvinut. Äkkiäkös sieltä aina jotakin äkkäsi, jota muka tarvitsi, tai puhtaasti vain halusi. Ja rahaa meni. Kahviloissa istuskelukin oli tavallista, ja pidemmän päälle kallista.
Useat muutkin "ajanvietteet" kodin ulkopuolella tuppaavat maksamaan aina jotakin, mikä enemmän, mikä vähemmän, kuten esim. pikaruokailu, ulkona syöminen, elokuvissa käynti ja useat harrastukset. Baarit, kylpylät, huvipuistot, näyttelyt, konsertit. Reissaaminen, ulkomaille matkustelusta puhumattakaan.

En minä näitä nykyäänkään kokonaan ole hylännyt enkä hylkääkään, tykkään edelleen esim. käydä elokuvissa, ulkona syömässä, ja ulkomaille matkustelustakin haaveilen :) Pointti on siinä, että onnekseni viihdyn nykyään suurimmaksi osaksi kotona, kun kotona oleminen ja arkiaskareiden puuhastelu ei tunnu enää tylsältä, hukkaan heitetyltä ajalta. Usein jopa päinvastoin, kotona oleminen on minulle suorastaan tarve, se lataa akkujani.
Ja sitten taas harvakseltaan toteutettuina ne elokuvissa käynnitkin ym. tuntuvat enemmän "juhlalta", kun eivät ole jokapäiväistä arkista ajanvietettä.
Ja toki tässä siis samalla säästää myös selvää rahaa :)

maanantai 21. tammikuuta 2013

Viikon ruokaostokset 28,30 €

Tämän viikon ruokalista on valmis, ja kävin ostamassa puuttuvat ainekset ruokia varten. Kauppaan meni 40,37 €, mutta ruokien osuus tästä oli siis vain 28,30 €.
Loput 12,07 € meni siteisiin (ostan halvimpia mitä kaupasta löytyy, X-tra:n siteet maksavat 0,95 € - 1,25 €/10-16 kappaleen paketti, kelpaa meikäläiselle) sekä törkyhintaiseen Rexonan Maximum Protection-deodoranttiin, joka maksaa 9,87 € purkki! Tavisdeodorantteja saisi parillakin eurolla, mutta "valitettavasti" tuo vaan on sikamaisen hyvä deodorantti, ainoa, johon olen ollut tyytyväinen. Ei oikeasti petä kesken päivän, vaikka liikkuisin enemmänkin.

Ruokakulut eivät tämän viikon osalta todennäköisesti kuitenkaan jää ihan tuohon otsikossa mainitsemaani summaan, luultavasti joudun taas käymään ainakin kerran ruokakaupassa hakemassa hedelmiä ja maitoa yms. kuten viime viikollakin*. Tosin luulen, että säästöäkin tavallaan tulee, viime viikollakin jäi KOLME ruokaa laittamatta (ja aineita säästyi tälle viikolle), kun parina päivänä jäi tähteitä sen verran, että niistä syötiin vielä seuraavanakin päivänä, ja yhtenä päivänä olin lasten kanssa mummolassa, kätevästi ruoka-aikaan. ;)

*Viime viikon täydennyskauppareissulla meni rahaa 21,75 €, ja tähän sisältyi 2 litraa maitoa, kahvinsuodatinpapereita, ruisleipä, juustosämpyläpussi, 2 pakettia meetvurstia (miehelle), 2 kurkkua, pussi appelsiineja, 6 kpl jogurtteja.


Tämän viikon ruokalista siis tässä:

maanantai: kinkkukiusaus
tiistai: keitetyt perunat ja kananmunakastike
keskiviikko: makaronilaatikko (jäi viime viikolla siis tekemättä)
torstai: hernekeitto
perjantai: keitetyt perunat ja tomaattinen jauhelihakastike
lauantai: pasta carbonara
sunnuntai: tonnikalamuhennos ja riisiä (tonnikalapihvitkin jäi viime viikolla tekemättä)
+ joka päivälle ruokien lisäksi vaihtelevasti salaattia/raastetta/keitettyjä kasviksia

Kotona siis on näitä ruokia (ja viikon muita syömisiä) varten taas jo valmiina mm. makaronia, riisiä, tonnikalaa, kananmunia, 1 edellisviikolta käyttämättä jäänyt paketti jauhelihaa, pakastekasviksia (näitä jäi siis myös viime viikolta), muutamia hedelmiä, litra maitoa ja jonkin verran leipää. (sekä tietysti kaapissa olevia jauhoja jne. Ajattelin muuten leipoa sämpylöitä joku päivä tällä viikolla, aineet löytyy kotoa, eikä lisäleipää välttämättä tarvitse sitten enää ostaa kaupasta.)

Kaupasta tänään ostin siis tuolla 28,30 eurolla 3 litraa maitoa, yhden paketin jauhelihaa, hernekeittopurkin, peruna-sipuli-sekoitusta 1 kg, tomaattimurskaa, perunoita 2 kg, 2 prk ruokakermaa, kinkkusuikaleita, paketin pekonisuikaleita, pussin ruisleipää, pussin porkkanasämpylöitä, 2 kurkkua, 500 g porkkanoita, päärynöitä, sekä erilaisia jogurtteja 9 kpl (tällä kertaa niitä halpoja). Kaksi täyttä muovikassillista tuli ruokaa raahattua kotiin.
Onneksi lähdin kauppareissulle vasta täyttävän aamupalan jälkeen, minua vaivasi eilisen ja vielä tämän aamunkin ihan hirveä suklaanhimo, mutta täydellä vatsalla suklaan vastustaminen makeishyllyä ohittaessa ei ollut ylitsepääsemättömän vaikeaa, en sortunut heräteostoksiin. :)



lauantai 19. tammikuuta 2013

Esikoinen hiihtää äipän suksilla

Esikoisella oli viime viikolla koulussa tämän talven ensimmäinen hiihtokerta. Ennen sitä huomattiin, että muutama vuosi sitten pojalle ostetut sukset ja monot olivat auttamattomasti liian pienet. Pojan isä meinasi, että ostetaan tälle uusi suksipaketti, jossain oli kuulemma ollut tarjouksessa vähän päälle sadalla eurolla.
Tarjous tai ei, minä tuumasin että katsotaan, josko jommat kummat omista suksistani ja monoistani sopisivat jo pojalle... ja sopivathan ne. Esikoisella on enää noin 1,5 cm lyhyempi jalka kuin itselläni, joten omat mononi olivat villasukan kanssa tälle ihan passelit. Ja vanhemmat sukseni sopivan pituiset. Olen itse saanut ne joskus yläasteella ollessani, ellen väärin muista. Onneksi sukset eivät kauhean nopeasti vanhene, eli vaikka noillakin on ikää ainakin 15 vuotta, eivät ne mitenkään kummemmin häpeä uudempien suksien rinnalla. Eikä niillä hirveästi ole hiihdettykään...

Poika oli suksiin ilmeisesti ihan tyytyväinen, ei rutissut mitään edes siinä vaiheessa, kun kerroin millä saa hiihtää. Ja hiihtotunnitkin olivat sitten kuulemma sujuneet ihan hyvin. Hyvä juttu, olin huojentunut. Hieman nimittäin epäröin säästämispäätökseni oikeellisuutta lapsen suksien kohdalla, muistellessani omia ala-asteen hiihtotuntejani.. minä ja veljeni hiihdimme silloin sellaisilla suksilla, joissa siteinä toimivat tavallisiin kenkiin asennettavat lenkit, ja muistan kuinka häpesin näitä aataminaikuisia hikilautojani. Kaikilla muilla luokkakavereilla oli jo sellaiset sukset, joissa oli kunnon siteet ja MONOT.
No, ei tämä häpeä mitään ylitsepääsemätöntä ollut, ei jäänyt kummempia traumoja eikä kukaan meitä edes kiusannut. Ja osasin myöhemmin sitten todella iloita ja arvostaa saamaani, kun meille molemmille vihdoin ja viimein ostettiin ihan uudet sukset, joihin kuuluivat ne monotkin! ;)
(...välillä mietin, että on ehkä jopa sääli, kuinka useilta nykyajan lapsilta taitaa jäädä väliin/vähiin kokemus tällaisesta arvostamisen tunteesta, mitä kokee sen jälkeen, kun pitkän ajan (jopa vuosien) kinuamisen, odottamisen ja toivomisen jälkeen saa haluamansa? Nykyään kun lapsille tupataan hankkimaan lähes välittömästi kaikki, mitä nämä keksivät haluta, ja paljon sellaistakin mitä he eivät varsinaisesti ole ehtineet halutakaan...)

Mutta takaisin lapsen suksiasiaan, päädyin siis mietinnöistäni huolimatta säästämään suksissa, perustellen tätä sillä, että poika kasvaa nyt huimaa kyytiä ja ensi talveksi joutuu luultavasti kuitenkin ostamaan isommat monot, ellei suksetkin. Ja kun omat sukseni ja mononi tosiaan olivat ihan sopivat (eivätkä siis oleellisesti erotu uusista suksista) niin miksipä niitä ei voisi käyttää? En minä itse niin usein hiihdä (varsinkaan kaksilla suksilla yhtäaikaa) etteivätkö niistä toiset liikenisi pojalle kouluun... Hiihtotunteja alakoululaisilla on nykyään sitäpaitsi vain kahdesta-neljään per talvi, melko vähäiseksi taitaa suksien käyttö siis jäädä. En nimittäin usko, että esikoinen innostuu hiihtämään enää vapaa-ajallaan. Harmi sinänsä, ehkä minunkin tulisi hiihdettyä enemmän, jos saisin jonkun perheestämme hiihtolenkeille mukaan...

Tänään kyllä hiihdin pienemmän muksun kanssa, mutta jotain uhmakautta läpikäyvälle lyhytpinnaiselle muksulle riitti 20 metriä. Kun kaatui sillä matkalla toisen kerran, heittäytyi hän mielenosoituksellisesti selälleen makaamaan, ja kiukkuisesti huutaen potki sukset pois jaloistaan niin, että kengätkin irtosivat. Äidin pieni urhea hiihtäjälupaus... ;)




torstai 17. tammikuuta 2013

Väliaikatietoja

Ruokalistamme laahaa päivän myöhässä. Maanantainen ruoka todella riittikin myös tiistaille, joten tiistain nakkikeiton tekeminen siirtyi keskiviikolle. Ja sitä taas on tällekin päivälle kolmasosakattilallinen jääkaapissa, siitä saa ainakin kaksi annosta. Syököön pahiten nälkäiset, jotka eivät jaksa odottaa iltaruokaa.
Ajattelin myös vaihtaa ruokalistan ruokien paikkaa siten, että tänään meillä herkutellaankin kotitekoisella pizzalla makaronilaatikon sijaan. Itselläni kun on huomenna vapaapäivä, ja vuorotyötä tekevällä miehellä myös :) Voidaan siis juhlistaa "viikonloppumme" alkua pizzaa syöden.

Ruokakaupassa täytyy kyllä käydä kerran vielä ennen ensi viikon ruokien ostoa. Hedelmistä on jäljellä enää omenoita, leipä on loppumassa ja maitoa on jäljellä yksi tölkillinen. Eli voisi käydä ostamassa vielä täydennykseksi vaikkapa appelsiineja, ja lisäksi yhden kurkun, pussillisen leipää (ellei sitten intoudu leipomaan vaikkapa sämpylöitä... luulisin, että ainekset niihin löytyisivät kotoa) sekä yhden litran maitoa. Plus kahvinsuodatinpusseja ja wc-paperia, nekin näyttivät huvenneen uhkaavasti. Muuten kyllä luullakseni pärjäillään hyvin loppuviikko näillä, mitä kaupasta maanantaina ostettiin, ja mitä kotoa jo valmiiksi löytyy.

Ja sitten väliaikatietoja kahvilakahvien juomisesta... olen todennut, että yksi kahvikupillinen ei riitä koulupäivän ajaksi. Kaksi täytyy saada. (tai siis ei "täydy", mutta tästä en ehkä olekaan valmis tinkimään). Olen mä siis kuitenkin vähentänyt kahvin ostamista, ennen kun saatoin ostaa koulun kahviosta montakin kupillista päivän aikana, nyt olen ostanut jämptisti kaksi per päivä, toisen aamupäivällä, toisen iltapäivällä. Tässä opiskelujaksossa se ei vielä varsinaisesti kirpaise, koska mulla on vain 3 koulupäivää per viikko. Eli ostan kuusi euron hintaista kahvia viikon aikana. Ensi jaksossa luultavasti kirpaisee, kun silloin koulupäiviä todennäköisesti on jälleen normaalit viisi, ja kaksi kahvia päivässä tekisi sitten jo taas kympin per viikko. Sillähän saa siis yli kaksi pakettia kahvia kaupasta! Ehkä mä sitten raahaan sen termarin kouluun... ;)

Ja sitten lopuksi lipsahdus eiliseltä. Sorruin ostamaan kaksi suklaapatukkaa kaupasta. Sosiaalisen paineen vuoksi. (No eh-heh, kaverin kanssa piipahdettiin kaupassa, ja kun hän osti suklaata, ostin sitten minäkin). Podin kyllä morkkista näistä ostoksistani, ehkä jopa suhteettomastikin, kun asia harmittaa mua edelleen. Suklaapatukat maksoivat yhteensä kuitenkin "vain" 1,40 €, mutta kun tiedän että ne olivat täysin turhia ostoksia! Noh, ehkä mä kuitenkin pääsen tän asian yli, nuo oli kuitenkin ylimääräisten kahvien lisäksi tässä kuussa ainoat asiat, joihin olen "tuhlannut", muuten rahankäyttöni on ollut melkoisen järkevää ja suunniteltua, vaikka itse sanonkin ;)

maanantai 14. tammikuuta 2013

Viikon ruoat perheelle alle 65 eurolla?

Suunnittelin viime viikolla tämän viikon ruokalistan. Yleensä meillä ei tällaista harrasteta, mutta nyt halusin ottaa selvää, kuinka paljon viikon ruokiin menee. Tai kuinka vähän niihin saisi menemään, jos ei ihan mahdottomasti tingitä terveellisyydestä tai monipuolisuudesta. Mitään gourmet-ruokia listaani en laittanut, vaan ihan tavallista kotiruokaa, jota lapsetkin suostuvat syömään (ja mies, joka omaa jopa ärsyttävän tiukkaan juurtuneen mielipiteen siitä, että "raavas mies ei pärjää ilman lihaa..").

Viikon ruokalistamme näyttää siis tältä:
maanantai: juustoperunat, sipuli-jauhelihapihvit + salaatti
tiistai: nakkikeitto
keskiviikko: tonnikalapihvit, perunamuussi + porkkanaraaste
torstai: makaronilaatikko + kaali-ananas-salaatti
perjantai: kotitekoista pizzaa
lauantai: uunimakkara + kasvisgratiini
sunnuntai: broileripata, keitettyjä kasviksia

Kävimme tänään kaupassa, ja kun ostin puuttuvat tarvikkeet em. ruokiin, ja lisäksi viikon ajalle arvioimani määrän välipaloja (jogurtteja, leipää, hedelmiä, puurohiutaleita) ja maitoa, meni kauppaan 64,97 € ja saatiin saaliiksi 3,5 kassillista ruokaa! Olin hämmästynyt! Varsinkin, kun loppusummaa olisi helposti pystynyt hilaamaan vielä 5-10 euroa alemmaksi, jos esim. olisi ostanut halvempaa leipää, halvempaa jauhelihaa ja varsinkin halvempia jogurtteja (iso osa jogurteista oli miehen maun mukaan valittuja kalliita jogurtteja, 0,82 €/kpl, itse valitsin Rainbown mango-appelsiinijogurtteja, jotka maksoivat 0,27 €/prk. Miehen valitsemia jogurtteja ostettiin 10 kpl, ne tulivat maksamaan siis 8,20 €. Jos olisimme niiden sijaan ostaneet 10 prk noita Rainbown jogurtteja, olisi selvitty 2,70 eurolla).

Avaan kauppakuittia vähän lisää, tämä osion voi skipata jos ei kiinnosta ;) eli ostoskoristamme löytyi 2 purkkia maitoa, hunajamarinoituja broilerin fileesuikaleita, 3 x naudan jauhelihaa 400g, grillimakkarapaketti, kananmunia, parsakaali-kukkakaali-porkkana-pakastepussi 1 kg, 2 x pakastemaissia 200g, 3 x peruna-sipulisekoitus 500g (pakaste), keittojuurespussi (pakaste), sipulipussi, bataatti, 2 kg perunoita, ruukkusalaatti, tomaatteja, porkkanapussi, 2 kurkkua, valkosipuli, purjo, appelsiineja, omenoita, ruisleipää, juustosämpylöitä, raparperijogurtteja 10 kpl, mango-appelsiinijogurtteja 2 kpl, vaniljajogurtteja 3 kpl, kahvijogurtteja 2 kpl, sulatejuustoa, mannasuurimoita, suolaa, paprikajauhetta, valkopippuria ja tilliä.

Kotoamme löytyi valmiiksi viikon ruokia varten tonnikalaa, nakkeja, kermaviilipurkki (pihveihin), makaronia, erilaisia jauhoja ja mausteita.
Viikon aamupaloihin ja välipaloihin kotoa löytyi myös esim. erilaisia puurohiutaleita, pakastemarjoja, jonkin verran leipää, banaaneja, juustoa ja leikkelettä leivälle, oivariinia ja pari purkkia maitoa. Näistä ja ostetuista aineista voi ruokalistan ruokien lisäksi tehdä esim. aamupalalle erilaisia puuroja marjojen tai marjoista tehtyjen kiisselien tai hillon kanssa, voi leipoa esim. sämpylöitä, teeleipiä, tai voi valmistaa lettuja/pannukakkua, muita leivonnaisia jne.

Meillä ruokalaskussa säästetään hieman ehkä myös sillä, että itse saan koulussa maksuttoman aterian 3 x viikossa (tässä jaksossa), esikoinen saa lounaan koulussa ja toinen lapsi syö lounaan ja välipalan päiväkodissa (on päiväkodissa keskimäärin 3 x viikossa).

Päivän ruoista tuntuu kyllä jäävän aina ruokaa yli vielä sen verran, että mikäli oleilisimme kaikki kotona, saisimme edellispäivän päivällisen tähteistä vielä lounaalle seuraavalle päivälle ainakin 2 annosta (pari annosta pitäisi sitten vielä taikoa jostain). Tämän päiväisiä juustoperunoitakin jäi vielä puoli vuokaa, pihvejä jäi jäljelle 5 kpl ja salaattiakin jäi yli.


No niin, nyt sitten vaan katsotaan, pärjätäänkö näillä ruokaostoksilla koko viikko, ja jos ei, niin mitä pitää hakea lisää ja kuinka paljon. Odotan mielenkiinnolla! (mies mulle hyväntahtoisesti jo naureskeleekin, miten voin olla näin innostunut tästä säästöprojektistani :D )

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Halpaa herkuttelua

Tänä viikonloppuna meillä on herkuteltu. Nuukailukuuriin sopivasti suht halvalla kuitenkin, hyvä niin. Lauantaina tein edellispäivänä tehdyn riisipuuron jämistä appelsiiniriisiä (onkohan tämä sen jälkkärin oikea nimi...?), lisäsin riisipuuron joukkoon jääkaapista löytynyttä, kohta vanhaksi menevää vaahtoutuvaa vaniljakastiketta, sekä paloitellun appelsiinin. Muistan, että tätä meillä tehtiin lapsuudenkodissakin joskus silloin kun olin pieni :)
Tänään taas innostuin leipomaan lasten kanssa pullaa! Onnistui yllättävän hyvin, eli tuli siis PEHMEITÄ pullia, jotka vielä maistuivatkin hyviltä (joo, aina ei oo ollu mikään itsestäänselvyys...). Laitettiin väliin vielä mansikkahilloa ja kermavaahtoa, ei vielä ole laskiainen, mutta onhan se aika lähellä ;)

Laskiaisesta "lievän" aasinsillan kautta tuli mieleen, että teki itseasiassa mieli laskea paljonko tulee kotipullan hinnaksi, mutta en sitten muistanut yhtään kuinka paljon maksaa pussillinen vehnäjauhoja, enkä viitsinyt myöskään alkaa laskemaan esim. parin kananmunan (tai niiden 14 dl vehnäjauhojen) hintaa. Oletan silti, että viikonloppuherkuttelumme tuli halvemmaksi kuin joskus aiemmin, jolloin herkuttelua varten on ostettu ainakin sipsipussi, karkkipussi ja paketillinen kallista jäätelöä... Kaikenlisäksi leipominen on muuten yllättävän mukavaa ajanvietettä nykyään. En ole pitänyt itseäni minään varsinaisena jauhopeukalona, mutta iän karttuminenko sen tekee, viime vuosina on tullut leivottua yhä useammin ja useammin. Kiinnostus ruoanlaittoa kohtaankin on noussut samaa tahtia. (Ei se vieläkään mitään huippua ole, mutta verrattuna kiinnostuksen määrään esim. joskus 5-10 vuotta sitten, nousua on havaittavissa huomattavasti.) No, jos tämä on minun kohdallani "oire vanhenemisesta", niin en kyllä pistä pahakseni :)

torstai 10. tammikuuta 2013

Halvat harrastukset


Meillä harrastetaan halvalla, tai jopa ilmaiseksi. (...ainakin vielä, saa nähdä mitä lapset joskus tulevaisuudessa keksivät harrastaa?) Esikoinen on kyllä tähän asti ollut melko vaatimaton; vaikka hänelle onkin ehdotettu esim. jääkiekon pelaamista, ratsastusta ja musiikkikoulua yms. kalliimpia harrastuksia, hän on halunnut mielummin käydä esim. koulun kokkikerhossa (joka taisi maksaa euron per kerta, jos nyt oikein muistan). Pienempi ei vielä varsinaisia harrastuksia kaipaakaan.

Itse harrastan lenkkeilyä ja lukemista, jonkin verran vapaaehtoistyötä (kai sen harrastuksiin voi lukea?), satunnaisesti käsitöitä, yhä enenevässä määrin leipomista, sekä nykyään tätä blogikirjoittelua :)

Mies käy lasten kanssa säännöllisen epäsäännöllisesti uimahallissa, se nyt ei ilmaista ole, mutta kustannukset ovat mielestäni varsin kohtuulliset, varsinkin kun se ei miehelle maksa mitään, työpaikkansa tarjoaa hänelle uimahalliliput.

Lapset ovat tosiaan ilahduttavan tyytyväisiä pieniinkin (halpoihin) harrastuksiin/ajanviettotapoihin, näin talvisin viihtyvät varsin hyvin esim. pulkkamäessä, ainakin pienempi. Jääkiekon pelaaminen on myös mukavaa, isänsä kanssa käyvät tuolla läheisellä ulkokentällä kiekkoa "lätkimässä". Pienempi ei tosin ole kauhean innostunut itse luistelemisesta, pystyssä pysyminen kun on hieman haastavaa vielä. No, pääasia että on menossa mukana! :)

tiistai 8. tammikuuta 2013

Ihanan pieni kauppalasku

Tänään kävin taas ruokakaupassa. Tai oikeastaan ei voine sanoa "taas", viimeksi kun kävin viime viikolla... Mukavan vähän meni rahaa, vain 8,95 €, mutta ostinkin lähinnä vain hedelmiä ja vihanneksia. (Kaapeissa ja pakastimessa kun on edelleen niitä joskus ajat sitten sinne ostettuja ruokatarpeita, joita olen viime aikoina hyödyntänyt pääruoan teossa). Ostin appelsiineja, kiivirasian, banaania, pari kurkkua, keräkaalin, sipulia ja pussin ruispaloja. Ruispalat olivat muuten tarjouksessa, pussillinen 1,59 €, normaalisti 1,99 € pussi. Kylläpäs tuli hyvä fiilis tästä huimasta säästöstä :D

Ennen tälle nuukailukuurille ryhtymistä olisin todennäköisesti napannut ruokakaupasta mukaan edellisten lisäksi heräteostoksena ainakin suklaata ja purkkaa, nyt en ostanut, eikä kyllä edes tehnyt tiukkaa olla ostamatta. Tosin meillä on edelleen kotona joulusuklaita jemmassa... ehkä ostamatta jättäminen ei siksi ollutkaan vaikeaa ;)


Opiskelijakahvilaan "törsäsin" tänään, ostin KAKSI kahvia. Oli niiiin pitkä päivä koulussa ja väsytti, että halusin sen toisenkin kupin. Noh, huomenna palaan taas ruotuun ja ostan vain yhden. Kotosalla tulee joskus iltaisin juotua niin paljon kahvia, että rahan säästön lisäksi lienee muutenkin fiksua, että vähennän sitä kahvin litkimistä päiväsaikaan.


Työttömyyskassasta tuli tänään kirje, että oikeuteni ansiopäivärahaan on loppunut. Tästä eteenpäin saan työmarkkinatukea (sinne ensi syksyyn saakka), kunhan toimitan tarvittavat laput ja hakemuksen Kelaan. Noh, en ole asiasta kovin järkyttynyt, tuloni laskevat tämän myötä kuitenkin vain muutamia kymppejä (mikäli oikein laskin), ansiosidonnaiseni kun ei ollut mikään kovin hurja vähäisten aiempien ansioiden vuoksi.

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Eroon ruoan haaskaamisesta

Meillä on aiemmin mennyt valitettavan paljon ruokaa hukkaan. Jääkaapista on löytynyt tasaisin väliajoin vanhentuneita pienehköjä juustokönttejä, ajat sitten viimeisen käyttöpäivänsä ohittaneita jogurtteja ja viilejä, nahistuneita (jopa puoliksi mätäneviä, kröhöm...) vihanneksia yms. ja ihan vaan omasta välinpitämättömyydestä johtuen... on otettu jääkaapista syötävää enimmäkseen sillä periaatteella, että mikä nyt ensiksi sattuu käteen osumaan, eikä ole vaivauduttu katsomaan, mitkä ovat muiden tuotteiden päiväykset, olisiko joku vastaava menossa kohta vanhaksi, jonka voisi syödä ensin pois... ja esim. kaupasta on tuotu uutta leipää, vaikka vanhaa ihan syömäkelpoistakin on vielä ollut, ja sitten on haluttu syödä mielummin sitä uutta ja tuoretta vanhan sijasta, ja vanha leipä on jäänyt unohtumaan ja homehtumaan sinne uusien leipäpussien alle leipäkoriin. Typerää toimintaa! Aina on kirpaissut, kun olen biojäteastiaan tyhjennellyt tällä tavoin pilaantunutta ruokaa.

Nyt olen alkanut järkeistämään tätäkin toimintaa. Pyrin siihen, että ruokaa ei enää vanhentuisi jääkaappiin (tai mihinkään muuallekaan), vaan se tulisi syötyä ajallaan. Yksi kätevä tapa on vetää jääkaapista vanhemmat tuotteet eteen, ja asetella ne juuri ostetut sinne taakse. Tämä yksinkertainen tapa vähentäisi sitä mahdollisuutta, että jokin tuote pääsisi unohtumaan ja vanhentumaan sinne jonnekin jääkaapin peränurkkaan uusien tuotteiden taakse.

Aion myös jatkossa valmistaa päivän ruoan enimmäkseen sen mukaan, mikä/mitkä tuotteet kotona alkavat seuraavaksi lähenemään viimeisiä käyttöpäiviään. Esim. jos jääkaapista löytyy kohtapuoliin vanhentuvia nakkeja, tehdäänkin nakkikastiketta tai nakkikeittoa jne.


Uskon, että tässäkin säästämme useita (kymmeniä?) euroja tämän vuoden aikana. Lisäksi loppuu se täysin turha ja epäekologinen ruoan haaskaaminen. Varmaan omatuntokin kevenee ;)

Ps. Keittokirjasuositus: Opiskelijan keittokirja (Taina Jääskeläinen). Takakansi luonnehtii kirjaa mm. näin: "...herkullista, terveellistä ja vaihtelevaa syötävää syntyy yksinkertaisista ja edullisista aineksista, kunhan vaan toimeen tartutaan." ja "...mukana on myös yleisiä vinkkejä tarkasta taloudenpidosta." "Reseptit ovat helppoja mutta kuitenkin ajanhenkisiä", ja ohjeita löytyy salaateista erilaisten liharuokien kautta kasvisruokiin ja leivontaan. Meillä tämä keittokirja on suhteellisen ahkerassa käytössä :)

perjantai 4. tammikuuta 2013

Käytössä olevia nuukailukeinoja

Joitakin vanhoja hyviksi havaittuja säästövinkkejä meillä jo toteutetaankin. En tiedä löytääkö kukaan näistä mitään uutta, niin kuluneita tai itsestäänselviä nämä suurelle osalle luultavasti ovat, mutta noh, tässä tulee kuitenkin... :)

1. Lehtitilaukset on lopetettu, paikallista sanomalehteä lukuunottamatta (ja se saakin tulla, pysynpähän edes jotenkuten perillä "kylän asioista"). Aiemmin tilasin mm. sisustuslehtiä, käsityölehteä, jotain tiede-lehteä, ja miehelle tuli ainakin yksi autolehti sekä lapsille Nalle Puh ja Aku Ankka. Aku Ankka tuli pisimpään, sen lopetin vasta noin kuukausi sitten.

Ei ole tullut lehtiä ikävä, osaa ei ehditty koskaan kunnolla edes lukea, ja kasvavien lehtipinojen katseleminen ja niistä syyllistyminen (!) (hölmöä ehkä, mutta joskus tuntui melkein kuin lehdet olisivat sanoneet: "Lue meidät! Olet maksanut meistä ja tässä sitä nökötetään turhanpanttina!") oli lievästi turhauttavaa, samoin sen miettiminen, että mihin niitä lehtiä nyt sitten säilöisi. Eihän niitä nyt lehdenkeräykseen voinut heittää, lähestulkoon uutta vastaavia lehtiä... aikani säilyttelin niitä kaapeissa ja hyllyillä kuvitellen, että luen ne "joskus sitten kun on enemmän aikaa", mutta VIHDOIN jokin aika sitten nakkasin ne kaikki vanhat lehdet kylmästi lehtiroskikseen (kukaan tuttukaan kun ei niitä halunnut). Bye bye. Uusia en tilaa enkä osta. Kirjastossa voin  käydä ilmaiseksi lukemassa, jos joskus vielä tulee lehdenlukua ikävä.

2. Käytän kirpputoreja. Välillä ehkä liikaakin (kuten aiemmasta blogikirjoituksesta käy ilmi) mutta paljon myös tarpeeseen. Kohdallani on käynyt jopa niinkin hyvä tuuri, että olen esim. tarvinut juhliin jotain vaatetta itselleni tai lapsille, ja mentyäni kirpputorille niitä etsimään, olen löytänyt etsimäni. Itselleni löysin kesällä sukulaisen häihin nätin ja uutta vastaavan juhlamekon, ja lapselle valkoisen kauluspaidan. Mekosta muistan pulittaneeni huimat 3 euroa :) Kirpputoreilta löytää yllättävän hyväkuntoisia vaatteita nykyään, siksi tsekkaan ensimmäiseksi kirpputorit, kun jotain tarvitsen. (Täytyy mainita, että on kuitenkin joitakin vaatteita, joita en kirpputoreilta käytettynä osta, ja näitä ovat alusvaatteet, sukat, ja yöpaidat... kengät ovat vähän siinä rajalla...)

3. Kävelen lyhyet matkat. Kouluni sijaitsee n. 1,5 km päässä, kävelen matkan lähestulkoon aina, oli sää mikä tahansa. Säästän autoa ja bensaa, sekä saan hyvää hyötyliikuntaa samalla.

4. Hiukset leikataan ja värjätään meillä itse. Onnistuu melko hyvin, varsinkin muutaman kerran harjoittelun jälkeen... Netistä löytyy nykyään ohjeita joka lähtöön, myös opastusvideoita hiustenleikkuuseen, jos niitä kokee tarvitsevansa.

5. Mies lopetti viime vuonna tupakanpolton (taputapu!) :) Kuulin jostain vähän aikaa sitten, että aski tupakkaa maksaa nykyään jo 5 euroa? Laskin, että miehellä säästyy nyt noin 400 - 500 euroa vuodessa.

6. En maksa merkistä. Käsilaukut, astiat, pyyhkeet, lakanat, vaatteet jne kelpaavat hyvin "merkittöminäkin". Tiedän kyllä, että joskus merkki = laatu, mutta tämä ei pidä mitenkään automaattisesti paikkaansa. Meiltäkin kuitenkin löytyy myös "merkkikamaa" (lähinnä lahjaksi saatua) mutta en ole yleensä huomannut olennaista eroa merkittömiin. Lisäksi "näppituntumalla" huomaa aika hyvin esim. vaatteita ostaessa, mikä on hyvälaatuinen, mikä ei, ja se huonolaatuiselta vaikuttava jää kyllä ostamatta, vaikka olisikin halpa.

7. Tsekkaan ruokakaupassa alennuskorit, löytyisikö niistä jotain, mitä olen ostoslistaani kirjoittanut (ja ostoslistan laatiminen ennen kauppaan menoa on myös yksi hyvä säästövinkki, jota meillä yleensä noudatetaan). Muutenkin pyrin valitsemaan kaupassa esim. halvinta wc-paperia ja suosin kaupan omia merkkejä (esim. euroshopper, rainbow, pirkka), ja ostan aineksia yleensä tavallista, suomalaista ruokaa varten. Meillä tykätään makaronilaatikosta, perunasta kastikkeen kera jne. Toki meillä joskus syödään erikoisempiakin ruokia ja herkutellaan, välillä vähän liikaakin... yksi tähän liittyvä tavoite tälle vuodelle onkin käydä ulkona syömässä/hakea "roskaruokaa" kotiin vain keskimäärin 1 x/kk, tähän asti kun kertoja on tullut arvioni mukaan 3-4 x/kk (ihan liikaa).

8. Meillä ei käytetä pyykinhuuhteluainetta. Eikä muutenkaan monia eri huushollinpesuaineita. Pelkkään etikkaan ja käsitiskiaineeseen en kuitenkaan ole tyytynyt (vaikka niilläkin kuulemma pärjäisi), kyllä meillä on omat pesuaineet esim. wc-pytylle ja lattianpesuun. Mutta joo, käsitiskiaine on ihan kätevä pesuaine monelle muullekin asialle kuin vain likaisille astioille.
Tähän kohtaan voi myöskin varmaan mainita, että meillä ei osteta niitä wc-pyttyyn kiinnitettäviä vessanraikastimia (pönttö pysyy kyllä ihan tarpeeksi raikkaana, kun sen säännöllisesti pesee) ja käsisaippua ostetaan isoissa kanistereissa, joista lisätään tuohon vanhaan pumppupulloon, kun loppuu. Meille sopii myös ihan marketista saatavat shampoot, hoitoaineet, deodorantit jne. Hajuvesiä käytämme todella vähän, lähipiiristä kun löytyy hajusteyliherkkiä ja toisaalta musta on muutenkin vähän turhaa (ainakin arjessa) suihkutella päällensä litrahinnoiltaan sikamaisia hajuvesiä... tarviiko sitä erityisemmin tuoksua miltään? Jos nyt keho on puhdas, hiki ei haise ja vaatteetkin ovat puhtaat, mun mielestä se riittää. Eikä aiheuta hengenahdistusta kenellekään :)

Tässä osa, jatkoa seuraa joskus myöhemmin... :)



torstai 3. tammikuuta 2013

Mistä säästän II

Kirjoitin tokaan postaukseen, että eniten rahaa (turhaan) luulen laittaneeni vaatteisiin ja sisustukseen. Vaatteista tulikin jo höpistyä, nyt on sitten sisustuksen vuoro.
En siis ole sisustamista koskaan harrastanut siinä määrin, että meillä olisi kalliita design-esineitä, tai kotimme näyttäisi ”kuin sisustuslehden sivuilta”, mutta suhteellisen paljon kuitenkin olen rahaa saanut tähän puuhaan palamaan. Osa hankinnoista on tietysti ollut suht järkeviäkin, mutta kyllä niitä turhia ostoksia on todella tullut tehtyä...

Lähinnä olen ostellut kaikenlaisia ”pikkuasioita”, kuten uusia verhoja, koristetyynyjä tai niiden päällisiä, torkkupeittoja, erilaisia kynttilänjalkoja tai muuta sisustuskrääsää, halpoja sisustustauluja, pöytäliinoja, erilaisia mattoja jne. Pikkuostoksia joo, mutta näistähän tulee yhteenlaskettuna ihan järkyttävä summa! Ja mikä pahinta, suurin osa näistä on kuitenkin jäänyt käyttämättä tai käyttö on ollut todella vähäistä. Häkkivarastosta löytyy tälläkin hetkellä eteiseen hankkimani kahdet edelliset matot tarpeettomina (nyt on kolmannet lattiassa). Ja mistä syystä ne ihan ehjät ja käyttökelpoiset matot siellä tarpeettomina nököttävät, no, kun ”halusin jotain uutta kotiin, halusin saada kodista trendikkäämmän näköistä, sisustuslehdissä/postimyyntikuvastoissa näkyi paljon nätimpiä mattoja...”

Olenkin nykyään lakannut tilaamasta ja ostamasta sisustuslehtiä laisinkaan, postimyyntikuvastojakin yritän vältellä (se onkin vähän haasteellisempaa, lähettelevät ruojat niitä pyytämättä tänne kotikynnykselleni asti!) Vaikka sisustuslehtiä on sinänsä ollut mukava selailla ja ihastella kauniita kuvia ja ihmisten (öky-)koteja, ovat ne kuitenkin aiheuttaneet minussa sen, että olen tullut tyytymättömäksi omaan kotiini, kotini sisustukseen ja tavaroihin. Sisustuslehdissä on aina jotain ”uutta ja ihanaa”, jonka rinnalla ne vanhat omat tavarat /tekstiilit/tapetit/sisustusratkaisut tms. eivät näytäkään sitten enää miltään. Ja sitten syntyy täysin turha halu/”tarve” hankkia kotiin sitä Jotain Uutta ja Parempaa jonka jälkeen kotini olisi yhtä ihastuttava kuin niissä lehdissä!
...ja pääsinkö koskaan siihen pisteeseen, että ”tämän vielä tarvitsen!”-hankinnan jälkeen olisin ollut vähän pidemmänkin aikaa täysin tyytyväinen sisustukseeni ja kotiini ”nyt on tosi hyvä ja mitään en enää tarvitse”? No en tietenkään. Aina tuli uusia sisustuslehtiä, uusia kuvastoja, uusia tavaroita, uutta haluttavaa ja ”tarvittavaa”. Ja näinhän tämän kuuluukin mennä, ainakin markkinamiesten mielestä...

Kun tajusin tämän, ja kuinka paljon rahaa tähän pikkuhiljaa paloikaan, PÄÄTIN, että jatkossa olen tyytyväinen kotiini tällaisena kuin se on. Ja kun oikeasti miettii, niin eihän täällä mitään varsinaista vikaa edes ole. Pintamateriaalit ovat ihan tarpeeksi kivat ja ehjät (no okei, pari huonetta kaipaa tapetointia ihan oikeastikin, mutta niillä ei ole kiirettä), keittiö ja sen kaapistot ovat ehjät, toimivat ja siistit (olkoonkin, että ovat hivenen ”ysäriä”..mitä väliä?) verhoja on jo tarpeeksi, pöytäliinoja samaten (joita en edes kovin usein käytä) jne.
Olen ainakin omalla kohdallani sitä mieltä, että tyytyväisyys kotiin(kaan) ei tule uusia sisustustavaroita ostamalla, sillä aina tulee jotain vielä uudempaa ja parempaa. Nyt trendikkäät keittiöt, sisustustavarat ja materiaalit ovat parin vuoden päästä ”ihan vanhaa mallistoa ja epämuodikkaita” ja mikäli haluaa, että koti on kuin sisustuslehdissä, joutuu ostamaan jatkuvasti uutta ja heittämään vanhaa pois, vaikka se olisi vielä ihan käyttökelpoista, siistiä ja ehjää. (Ja eipä siinä, se joka haluaa näin tehdä, ihan vapaasti, en ole muita tuomitsemassa. Itse en vain koe tätä -enää- tarpeelliseksi enkä järkeväksi, ja tässä asiassa pystyn säästämään rahani johonkin minulle tärkeämpään ja mielekkäämpään).


Kotini ulkonäkö ei kuitenkaan ole minulle täysin yhdentekevä. Olenkin päättänyt, että turhien sisustustavaroiden ostamisen sijaan teen kodistani viihtyisää ja kaunista lähinnä panostamalla kodin siisteyteen.. ja se todella tekee jo PALJON ja toimii. :) Isollakaan rahalla sisustettu koti ei ole kaunis eikä viihtyisä, jos se on sotkuinen tai likainen. (Täytyy kyllä myöntää, että ei meilläkään aina ole siistiä ja siisteyteen saa tosiaan panostaa, lapsiperhe kun ollaan..)
Lisäksi kiinnitän huomiota siihen, että jo olemassa olevat tekstiilit sopivat toisiinsa, eli esim. samassa huoneessa olevat verhot, pöytäliina jne. eivät riitele keskenään värien tai kuvioiden puolesta.
Viihtyisäksi kodin tekee mielestäni myös se, että tavaraa ei ole liikaa. Se lisäksi helpottaa kummasti kodin siistinä pitoa :)

keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Päivän kulut

Palasin tänään joululomalta koulunpenkille. Valitettavasti koulun opiskelijakahvila ei ollut vielä auennut, joten jouduin ostamaan kahvini koulun lähellä sijaitsevasta "oikeasta kahvilasta". Keskikokoinen kuppi kahvia maksaa siellä 1,50 €, opiskelijakahvilasta kahvin saisi eurolla! Kyllä siitäkin pitkä penni kertyy, varsinkin jos sattuu olemaan pitkä koulupäivä, jolloin kahvia "tarvitsee" useamman kupillisen :)

Ajattelin kuitenkin, että jatkossa sinnittelisin pitkinäkin päivinä vain yhdellä opiskelijakahvilasta ostetulla kahvilla. (Aamuisin voisin ennen kouluunlähtöä keittää päivän ensimmäisen kupilliseni edullisesti kotona. Tähän saakka en ole niin tehnyt, vaan ostanut aamukahvin koululta, kun ei ole muka ollut aikaa, tai ehkä lähinnä viitseliäisyyttä, tai sitten en vain ole tottunut keittämään arkiaamuisin kahvia kotona...) Näin toimien "kahvilakahviin" menisi kuukaudessa vain noin 20 euroa. Paljonhan sekin on! Pitäisiköhän lopettaa koko kahvinjuonti ja alkaa hörppiä pelkkää vettä! ...no, jos pysytään kuitenkin kohtuudessa, tässä nuukailussakin... ;)
Jos jatkaisin vanhojen tapojeni mukaan ja ostaisin 2-3 kupillista per koulupäivä, menisi 40 - 60 euroa/kk. Säästän siis 20 - 40 euroa kuussa, joka yhden lukukauden aikana tekee säästöä jo 180 - 360 euroa. Mitähän niistä pienistä puroista onkaan sanottu... :)


Rahaa meni tänään myös ruokakauppaan. Tosin yllättävän vähän, vain 14,45 €, ostin kuitenkin n. 5 kiloa ruokaa (punnitsin kotona :D ). Ostin 3 kurkkua, yhden kesäkurpitsan, sipulia, naudan jauhelihaa, 2 kg perunoita, kananmunia ja rasiallisen kiivejä. Niistä sai mm. tehtyä perheelle päivällisen kasvislisukkeineen, ja ruokaa jäi jäljelle vielä parin aterian verran ( --> jääkaappiin ja huomiselle). Ostamistani perunoista en keittänyt kuin puolet, joten pussillisesta riittää vielä toisenkin kerran perheelle aterian lisukkeeksi. (Peruna on halpaa ruokaa, kuten kaikki tietää.)





tiistai 1. tammikuuta 2013

Mistä säästän?

Tein eilen excel-taulukon, johon aion merkitä ainakin tältä tammikuun ajalta perheemme kaikki menot. Ajatuksena on nähdä konkreettisesti, mihin meillä rahat kuluvat, ja mistä on varaa tinkiä. Olen jaoitellut taulukkoon menoille seuraavat lokerot: yhtiövastike, asuntolaina, netti, lapsen hoitomaksu (nämä ovat taulukossa lähinnä näön vuoksi, ovathan ne joka kuukausi samansuuruisia menoja eikä niistä oikein voi ajatella säästävänsä...), sähkö, puhelin, auto (tähän tulee kaikki autosta tulevat kulut, bensasta vakuutuksiin ja huolloista katsastuksiin), ruoka, makeiset (ajattelin eritellä kaupan ruokalaskuista makeis-kategoriaan ns. turhat ostokset eli herkuttelut, meillä kun ostetaan ehkä vähän liian usein esim. limsaa -en minä mutta mies!- :D, jäätelöä, sipsejä ja karkkia. Oletukseni tueksi aion siis kirjata ylös kuinka paljon näihin turhiin ostoksiin meneekään rahaa, ehkä sen summan näkeminen paperilla hillitsisi sitä herkkuhimoa kaupan makeishyllyjen kohdalla jatkossa...), vaatteet, ja viihde (viihteeseen tulee esim. ulkonasyömiset, elokuvissa käynti/vuokraleffat, kahvilassa kahvittelut jne.).

Tässä ei varmasti ole vielä kaikki tarvittavat lokerot, tuli juuri mieleen, että esim. lääkkeille olisi hyvä olla oma lokeronsa. Meillä ei kukaan mitään säännöllistä lääkitystä tarvitse, mutta kyllähän tavallisia särkylääkkeitä yms. joutuu silloin tällöin ostamaan. Excel-taulukkoon on onneksi helppo lisäillä lokeroita sitä mukaan kun niitä tarvitsee.


Henkilökohtaisesti luulen tuhlaavani rahaa eniten vaatteisiin ja sisustukseen. Vaikka olen ostanut esimerkiksi viime vuonna suurimman osan vaatteistani lähinnä Elloksen ale-sivuilta ja kirppareilta, olen silti tainnut käyttää rahaa näihin ostoksiini enemmän kuin olisi oikeasti ollut tarvis. Kävin ennen joulua vaatekaappini läpi, ja huomasin että 1. mulla on PALJON vaatteita, joista 2. osa on täysin käyttämättömiä, virheostoksia siis ja 3. en tarvitse enempää vaatteita, olen ostanut vaatteita ilman todellista tarvetta. Huomasin myös, että olen ostanut (lähinnä kirppiksiltä) esimerkiksi monta vyötä ja huivia (ajatuksena asustaa vaatteitani) mutta nämä ovat kuitenkin jääneet melkolailla käyttämättä. Se useasti kuultu sinänsä hyvä säästövinkki, että vanhoja vaatteita voi asustamalla muuttaa erinäköisiksi ja eri tilanteisiin sopiviksi juuri erilaisilla vöillä ja huiveilla, ei toimi mulla, koska mä en vaan kuitenkaan ole näköjään mikään asustaja-tyyppi. Vaikka joltain osin (turhamaisuuttani?) mielelläni näyttäisin muodikkaalta (olkoonkin, että muoti on mun mielestä täysin turha asia, jos sitä miettii yhtään pidemmälle) ja on kiva pukeutua nätisti, haluan kuitenkin pukeutua ainakin arjessani "helposti". Huivit ja ylimääräiset vyöt koristeena yms. tuntuvat tällöin olevan vaan jotenkin ärsyttävästi tiellä koko ajan...

Jatkossa voisin koittaa muistaa tämän, ja olla ostamatta yhtäkään vyötä tai huivia lisää kaappeihini, edes vaikka kirpparilta halvalla saisin. Halpakaan ostos ei loppujenlopuksi ole halpa, jos se on täysin turha.