Lempifarkkuni olivat lojuneet vaatekaapissa käyttämättöminä jo muutaman kuukauden, koska olivat alkaneet hajoilla haaroista, enkä ollut viitsinyt käyttää niitä, etteivät hajoaisi enää enempää (=korjauskelvottomiksi).
Toiset siistit ja kivat keväällä kirppikseltä ostamani farkut olivat taas olleet käytössäni muutaman kerran, mutta ihan liian pitkien lahkeiden vuoksi jääneet sitten makoilemaan vaatekaappiini lyhennystä odottelemaan...
Taannoinen Vuosi ilman uusia vaatteita -haasteeseen osallistuminen antoi nyt sitten vihdoin potkua persuuksilleni, kävin korjaamassa ja lyhentelemässä farkkuni äitini luona (saan onnekseni lainata hänen ompelukonettaan*) ja hitsit miten tulikin mieli hyväksi, kun sain korjausompelut tehtyä ja lempparifarkkuni takaisin käyttöön!
....ja olin muuten extratyytyväinen siitä, että hoksasin käyttää
lyhennetyistä farkuista jääneet lahkeiden jämäpalat niiden toisten
farkkujen paikkamateriaaliksi. Tunsin itseni varsin käteväksi ja
säästeliääksi emännäksi :D
* Jokin aika sitten haaveilin omasta ompelukoneesta, mutta sitten järkeilin, että taidan kuitenkin tyytyä edelleen vain lainaamaan äitini konetta, koska a) tarvitsen ompelukonetta kuitenkin niin harvoin b) niin äitinikin -eli koneensa ehtii hyvin satunnaiseen käyttööni, ja c) minun ei tarvitse tuoda kotiini lisää säilyteltävää kaappeihin d) säästän selvää rahaa. Eihän kaikkea tarvitse itse omistaa, lainaaminen on ihan jees.