Lempifarkkuni olivat lojuneet vaatekaapissa käyttämättöminä jo muutaman kuukauden, koska olivat alkaneet hajoilla haaroista, enkä ollut viitsinyt käyttää niitä, etteivät hajoaisi enää enempää (=korjauskelvottomiksi).
Toiset siistit ja kivat keväällä kirppikseltä ostamani farkut olivat taas olleet käytössäni muutaman kerran, mutta ihan liian pitkien lahkeiden vuoksi jääneet sitten makoilemaan vaatekaappiini lyhennystä odottelemaan...
Taannoinen Vuosi ilman uusia vaatteita -haasteeseen osallistuminen antoi nyt sitten vihdoin potkua persuuksilleni, kävin korjaamassa ja lyhentelemässä farkkuni äitini luona (saan onnekseni lainata hänen ompelukonettaan*) ja hitsit miten tulikin mieli hyväksi, kun sain korjausompelut tehtyä ja lempparifarkkuni takaisin käyttöön!
....ja olin muuten extratyytyväinen siitä, että hoksasin käyttää
lyhennetyistä farkuista jääneet lahkeiden jämäpalat niiden toisten
farkkujen paikkamateriaaliksi. Tunsin itseni varsin käteväksi ja
säästeliääksi emännäksi :D
* Jokin aika sitten haaveilin omasta ompelukoneesta, mutta sitten järkeilin, että taidan kuitenkin tyytyä edelleen vain lainaamaan äitini konetta, koska a) tarvitsen ompelukonetta kuitenkin niin harvoin b) niin äitinikin -eli koneensa ehtii hyvin satunnaiseen käyttööni, ja c) minun ei tarvitse tuoda kotiini lisää säilyteltävää kaappeihin d) säästän selvää rahaa. Eihän kaikkea tarvitse itse omistaa, lainaaminen on ihan jees.
keskiviikko 1. lokakuuta 2014
lauantai 27. syyskuuta 2014
Turhat ostokset parilta viikolta
No niin, vajaat pari viikkoa olen nyt kirjannut ylös "turhia" ostoksiani. Tällaisia on tullut sorruttua ostamaan, enemmän tai vähemmän harkitusti:
ma 15.9. kirpputorilta villasukat itselle 5 € (ei huono löytö, käyttämättömät kauniit villasukat, mutta onhan mulla noita kyllä useampi pari jo valmiiksi kotona...)
Kirpputorille meni myös samalla kertaa 10 € pöytävuokran puolikkaaseen (oli tarjous, 2 viikkoa 20 eurolla, ja äitini kanssa tartuimme tarjoukseen, kun itselleni oli jo valmiiksi kerääntynyt isot kassilliset huushollista karsittua turhaa tavaraa kirpputorille vientiä odottamaan, ja äitini sanoi häneltä löytyvän toinen samanlainen satsi).
su 21.9. paketti kallista jätskiä 5,29 € (turha ostos ostoslistan ulkopuolelta, hetken mielijohteesta)
ma 22.9. kirjastosakot myöhässä olevista kirjoista 2,25 € (hoh-hoijaa, en voi edes puolustella tätä millään)
pe 26.9. lapsen kaverin synttärilahjaan 12,95 €, samalla tuli myös ostettua karkkipäivän karkit muksuille 5,70 €, lisäksi kävin juomassa kahvin kahvilassa 1,60 €
la 27.9. perheen kanssa leffailta kotona, ruokakaupasta mässyjä ostoskoriin haalimassa myös mieheni ja lapset.. ostoksista turhia mässyostoksia yht. 13.80 € edestä.
Huomenna en aio käydä missään rahojani tuhlailemassa, ei edes ruokakauppaan ole tarvetta, eli voin kuitata parin viikon turhien ostosten saldoksi yhteensä siis 56,59 €. Näistä tosin lapsen kaverin synttärilahja on sellainen, josta en juuri olisi pystynyt tinkimään, enkä oikeastaan laske tuota kirppispöydän vuokraa turhakkeeksi, luullakseni saan varmaan ainakin omani takaisin, ja pääsen samalla eroon itselleni ylimääräisestä roinasta :) Eli ehkä se todellisempi turhien ostosten saldo onkin 33,64 € ?
Kaikki mässyostokset olivat kyllä ei-välttämättömiä, ja eilen ja tänään onkin tullut ostettua enemmän namia kuin yleensä. Toisaalta edellisviikolla lapsille ei ostettu karkkipäivän karkkeja ollenkaan (edellisiä oli vielä jäljellä).
Kirjastosta sain nyt nettitunnukset, joilla voin vastaisuudessa netin kautta hankkia lisää laina-aikaa, jos kirjat uhkaavat jäädä palauttamatta ajallaan (edellyttää sitä, että huomaan asian ajoissa...!). Tällainenkin palvelu on vissiin ollut olemassa jo iät ja ajat, en tiedä miten on mennytkin meikäläiseltä ohi :O No, parempi myöhään kuin ei silloinkaan.
ma 15.9. kirpputorilta villasukat itselle 5 € (ei huono löytö, käyttämättömät kauniit villasukat, mutta onhan mulla noita kyllä useampi pari jo valmiiksi kotona...)
Kirpputorille meni myös samalla kertaa 10 € pöytävuokran puolikkaaseen (oli tarjous, 2 viikkoa 20 eurolla, ja äitini kanssa tartuimme tarjoukseen, kun itselleni oli jo valmiiksi kerääntynyt isot kassilliset huushollista karsittua turhaa tavaraa kirpputorille vientiä odottamaan, ja äitini sanoi häneltä löytyvän toinen samanlainen satsi).
su 21.9. paketti kallista jätskiä 5,29 € (turha ostos ostoslistan ulkopuolelta, hetken mielijohteesta)
ma 22.9. kirjastosakot myöhässä olevista kirjoista 2,25 € (hoh-hoijaa, en voi edes puolustella tätä millään)
pe 26.9. lapsen kaverin synttärilahjaan 12,95 €, samalla tuli myös ostettua karkkipäivän karkit muksuille 5,70 €, lisäksi kävin juomassa kahvin kahvilassa 1,60 €
la 27.9. perheen kanssa leffailta kotona, ruokakaupasta mässyjä ostoskoriin haalimassa myös mieheni ja lapset.. ostoksista turhia mässyostoksia yht. 13.80 € edestä.
Huomenna en aio käydä missään rahojani tuhlailemassa, ei edes ruokakauppaan ole tarvetta, eli voin kuitata parin viikon turhien ostosten saldoksi yhteensä siis 56,59 €. Näistä tosin lapsen kaverin synttärilahja on sellainen, josta en juuri olisi pystynyt tinkimään, enkä oikeastaan laske tuota kirppispöydän vuokraa turhakkeeksi, luullakseni saan varmaan ainakin omani takaisin, ja pääsen samalla eroon itselleni ylimääräisestä roinasta :) Eli ehkä se todellisempi turhien ostosten saldo onkin 33,64 € ?
Kaikki mässyostokset olivat kyllä ei-välttämättömiä, ja eilen ja tänään onkin tullut ostettua enemmän namia kuin yleensä. Toisaalta edellisviikolla lapsille ei ostettu karkkipäivän karkkeja ollenkaan (edellisiä oli vielä jäljellä).
Kirjastosta sain nyt nettitunnukset, joilla voin vastaisuudessa netin kautta hankkia lisää laina-aikaa, jos kirjat uhkaavat jäädä palauttamatta ajallaan (edellyttää sitä, että huomaan asian ajoissa...!). Tällainenkin palvelu on vissiin ollut olemassa jo iät ja ajat, en tiedä miten on mennytkin meikäläiseltä ohi :O No, parempi myöhään kuin ei silloinkaan.
maanantai 15. syyskuuta 2014
Kuinka paljon rahaa kuluu kuukaudessa ei-välttämättömiin ostoksiin?
Siitä huolimatta, että pidän itseäni jo valmiiksi säästäväisenä ja keskivertoa nuukempana ihmisenä, olen pitkään leikitellyt ajatuksella kokeilla pilkuntarkasti yhden kuukauden ajan, kuinka vähän/paljon rahaa tarvitsisin, jos ihan oikeasti ostaisin vain ja ainoastaan sitä, mitä tarvitsen. Siis ihan "askeettisesti". Etten ostaisi yhtään mitään ylimääräistä tai tarpeetonta, en sitä yhtä kahvikupillista kahvilassa, en parin euron puseroa kirpparilta, en purkkapakettia, en siis mitään halpaakaan heräteostosta, en mitään mitä en aivan välttämättömästi sattuisi tarvitsemaan.
Jonkun mielestä tällainen kokeilu kuulostaisi varmaan tosi ankealta, mutta itseäni se jostain syystä kiehtoo niin paljon, että aion nyt kokeilla sitä. Tosin aloitan varsin helposta tasosta, eli ajattelin ensiksi vain kirjata kuukauden ajalta ylös kaiken ylimääräisen, jonka ostan (siis nykyisestä nuukailustani huolimatta tiedostan kuluttavani rahaa "huvituksiin" ja turhuuksiinkin). Kuukauden lopussa lasken paljonko rahaa käytin näihin ylimääräisiin ostoksiin. Ja summasta riippuen sekä näiden ostamieni turhuuksien tuoman mielihyvän määrän(?) puntaroiden mietin, kokeilenko tätä askeettisempaa elämää sitten käytännössä vaikkapa sitä seuraavan kuukauden ajan.
Kuluneiden viimeisten neljän viikon ajalta tuli mieleen useita ylimääräisiä ostoksia, joihin on mennyt melkoisesti rahaa, ja ehkä tämän vuoksi juuri nyt heräsikin taas mielenkiinto siihen, paljonko vielä ihan oikeasti voisin kulutuksestani nipistää, jos olisi "pakko".
Näitä ylimääräisiä menoja viimeisten neljän viikon aikana olivat mm. nämä:
- leffakäynti lasten kanssa, eli 3 x elokuvalippu + iso pussi lasten valitsemia karkkeja yht. n. 40 €
- leffakäynti mieheni kanssa, 18 euroa (täytyy kyllä sanoa, että hyvin poikkeuksellista että elokuvissa on käyty nyt kuukauden aikana kaksi kertaa, arvioisin meidän käyvän elokuvateatterissa keskimäärin 4 x vuodessa...)
- tilaamani Tiede-lehden lasku, n. 25 €
- viime viikolla kirpputorilta ostamani käyttämätön neuletakki ja pusero, yht. 9 euroa.
- lisäksi tähän ajanjaksoon ajoittui kahden kummitytön merkkipäivät, rahaa lahjoihin meni yhteensä n. 50 € verran.
Ja joo, siis ihan niin askeettiseksi elämässäni tuskin koskaan oikeasti haluankaan (kokeiluja lukuunottamatta), että jättäisin esim. kokonaan käymästä elokuvateattereissa. Se on kuitenkin sellaista hupia, josta todella nautin, leffateatterissa keskeytyksettä hyvään elokuvaan uppoutumalla pääsen todella irtautumaan arjesta, ja se on ainoa maksullinen "harrastukseni". Lisäksi käyn siellä suht harvakseltaan.. tuhlailuksi kokisin esim. jos kävisin elokuvissa parikin kertaa kuussa. Ehkä kerta kuukaudessa olisi vielä itselleni sellainen kohtuullinen määrä? Kävisin kyllä luultavasti useammin kuin 4 x vuodessa elokuvissa, mutta koska en ole valmis menemään katsomaan sinne ihan mitä tahansa, eikä kotikaupunkini leffavalikoima ole kaikenkattava, jää leffakäynnit käytännössä siis noihin neljään. Toisaalta ehkä elokuvissa käynti juuri sen vuoksi pysyykin itselleni niin elähdyttävänä kokemuksena, kun siitä ei ole muodostunut liiaksi "arkea" ;)
Jatkossa myöskään kummilasten syntymäpäivälahjoista en aio nipistellä tämän enempää. Yritin miettiä ensiksi joitain aineettomia lahjoja, mutta tällä kertaa ei tullut mitään sopivaa sellaista mieleen (tai sitten en vaan ehtinyt/viitsinyt käyttää sellaisen miettimiseen tarpeeksi aikaa... ehkä kannattaisikin muuten miettiä sellaisia vaikka paperille valmiiksi seuraavia syntymäpäiviä varten.. niin ja huom. eihän aineeton lahja ole kuitenkaan välttämättä sama asia, kuin halpa/ilmainen lahja...)
Ylimääräiset kirpputoriostokset taas voisin kyllä jättää jatkossa tyystin pois (siitäkin huolimatta, että viime kertaiset ostokseni olivatkin yleisellä mittapuulla "hyviä ja edullisia löytöjä") ja itseasiassa niinhän mun piti tehdäkin, varsinkin vaatteiden kohdalla, olenhan jo monta kertaa täälläkin todennut omistavani niitä jo aivan tarpeeksi! Näköjään sorrun siis kirpputoreilla vielä toisinaan heräteostoksiin, vaikka olen pyrkinyt lopettamaan moiset ostokset myös sieltä.
Aikomuksenani on nyt siis merkitä ylös kuukauden ajalta kaikki turhat/ylimääräiset (=ei välttämättömään tarpeeseen ostetut) ostokset/menot, nähdäkseni paljonko sellaiseen itseltäni rahaa kuluu. Teen näistä myös yhteenvetoa tänne blogiini. Ehkä kokeiluni myötä opin ostoksieni suhteen entistä tarkemmaksi, tai sitten ainakin vain näen, kuinka nuuka tai nuukailematon (!?) oikeasti olenkaan...? ;)
Jonkun mielestä tällainen kokeilu kuulostaisi varmaan tosi ankealta, mutta itseäni se jostain syystä kiehtoo niin paljon, että aion nyt kokeilla sitä. Tosin aloitan varsin helposta tasosta, eli ajattelin ensiksi vain kirjata kuukauden ajalta ylös kaiken ylimääräisen, jonka ostan (siis nykyisestä nuukailustani huolimatta tiedostan kuluttavani rahaa "huvituksiin" ja turhuuksiinkin). Kuukauden lopussa lasken paljonko rahaa käytin näihin ylimääräisiin ostoksiin. Ja summasta riippuen sekä näiden ostamieni turhuuksien tuoman mielihyvän määrän(?) puntaroiden mietin, kokeilenko tätä askeettisempaa elämää sitten käytännössä vaikkapa sitä seuraavan kuukauden ajan.
Kuluneiden viimeisten neljän viikon ajalta tuli mieleen useita ylimääräisiä ostoksia, joihin on mennyt melkoisesti rahaa, ja ehkä tämän vuoksi juuri nyt heräsikin taas mielenkiinto siihen, paljonko vielä ihan oikeasti voisin kulutuksestani nipistää, jos olisi "pakko".
Näitä ylimääräisiä menoja viimeisten neljän viikon aikana olivat mm. nämä:
- leffakäynti lasten kanssa, eli 3 x elokuvalippu + iso pussi lasten valitsemia karkkeja yht. n. 40 €
- leffakäynti mieheni kanssa, 18 euroa (täytyy kyllä sanoa, että hyvin poikkeuksellista että elokuvissa on käyty nyt kuukauden aikana kaksi kertaa, arvioisin meidän käyvän elokuvateatterissa keskimäärin 4 x vuodessa...)
- tilaamani Tiede-lehden lasku, n. 25 €
- viime viikolla kirpputorilta ostamani käyttämätön neuletakki ja pusero, yht. 9 euroa.
- lisäksi tähän ajanjaksoon ajoittui kahden kummitytön merkkipäivät, rahaa lahjoihin meni yhteensä n. 50 € verran.
Ja joo, siis ihan niin askeettiseksi elämässäni tuskin koskaan oikeasti haluankaan (kokeiluja lukuunottamatta), että jättäisin esim. kokonaan käymästä elokuvateattereissa. Se on kuitenkin sellaista hupia, josta todella nautin, leffateatterissa keskeytyksettä hyvään elokuvaan uppoutumalla pääsen todella irtautumaan arjesta, ja se on ainoa maksullinen "harrastukseni". Lisäksi käyn siellä suht harvakseltaan.. tuhlailuksi kokisin esim. jos kävisin elokuvissa parikin kertaa kuussa. Ehkä kerta kuukaudessa olisi vielä itselleni sellainen kohtuullinen määrä? Kävisin kyllä luultavasti useammin kuin 4 x vuodessa elokuvissa, mutta koska en ole valmis menemään katsomaan sinne ihan mitä tahansa, eikä kotikaupunkini leffavalikoima ole kaikenkattava, jää leffakäynnit käytännössä siis noihin neljään. Toisaalta ehkä elokuvissa käynti juuri sen vuoksi pysyykin itselleni niin elähdyttävänä kokemuksena, kun siitä ei ole muodostunut liiaksi "arkea" ;)
Jatkossa myöskään kummilasten syntymäpäivälahjoista en aio nipistellä tämän enempää. Yritin miettiä ensiksi joitain aineettomia lahjoja, mutta tällä kertaa ei tullut mitään sopivaa sellaista mieleen (tai sitten en vaan ehtinyt/viitsinyt käyttää sellaisen miettimiseen tarpeeksi aikaa... ehkä kannattaisikin muuten miettiä sellaisia vaikka paperille valmiiksi seuraavia syntymäpäiviä varten.. niin ja huom. eihän aineeton lahja ole kuitenkaan välttämättä sama asia, kuin halpa/ilmainen lahja...)
Ylimääräiset kirpputoriostokset taas voisin kyllä jättää jatkossa tyystin pois (siitäkin huolimatta, että viime kertaiset ostokseni olivatkin yleisellä mittapuulla "hyviä ja edullisia löytöjä") ja itseasiassa niinhän mun piti tehdäkin, varsinkin vaatteiden kohdalla, olenhan jo monta kertaa täälläkin todennut omistavani niitä jo aivan tarpeeksi! Näköjään sorrun siis kirpputoreilla vielä toisinaan heräteostoksiin, vaikka olen pyrkinyt lopettamaan moiset ostokset myös sieltä.
Aikomuksenani on nyt siis merkitä ylös kuukauden ajalta kaikki turhat/ylimääräiset (=ei välttämättömään tarpeeseen ostetut) ostokset/menot, nähdäkseni paljonko sellaiseen itseltäni rahaa kuluu. Teen näistä myös yhteenvetoa tänne blogiini. Ehkä kokeiluni myötä opin ostoksieni suhteen entistä tarkemmaksi, tai sitten ainakin vain näen, kuinka nuuka tai nuukailematon (!?) oikeasti olenkaan...? ;)
sunnuntai 31. elokuuta 2014
Puuroa pöytään
Jostain syystä olen ollut innostunut puuroista viime aikoina. On tullut oikein jonkinsorttinen mieliteko niihin :) Toisekseen, ovat varsin sopivaa nuukailuruokaa ainakin aamu-, ilta- ja välipalaksi, mikä ettei pääruoaksikin.
Tavallisen kaurapuuron lisäksi olen tehnyt mannapuuroa, vispipuuroa ja ohrapuuroa. (Varsinkin uunissa tehty ohrapuuro on mie-let-tö-män hyvää!)
Vispipuuroa varten puolukoitakin saa taas kohta metsästä, ilmaisia aineksia siis... Kyseisen puuron voi toki tehdä myös punaherukoista, tosin itse en ole vielä tähän päivään mennessä niitä ikinä vispipuuroon käyttänyt, mutta aion kyllä korjata asian piakkoin, pakastimestamme kun löytyy vielä viimevuotisiakin punaviinimarjoja.
Puuroihin sitten vielä vähän kiisseliä oheen, tai maitoa tai marjoja, tai vaikkapa näitä kaikkia. Hyvää on, helppotekoista, täyttävää, ja edullista. Siis ihan bueno ;)
Tavallisen kaurapuuron lisäksi olen tehnyt mannapuuroa, vispipuuroa ja ohrapuuroa. (Varsinkin uunissa tehty ohrapuuro on mie-let-tö-män hyvää!)
Vispipuuroa varten puolukoitakin saa taas kohta metsästä, ilmaisia aineksia siis... Kyseisen puuron voi toki tehdä myös punaherukoista, tosin itse en ole vielä tähän päivään mennessä niitä ikinä vispipuuroon käyttänyt, mutta aion kyllä korjata asian piakkoin, pakastimestamme kun löytyy vielä viimevuotisiakin punaviinimarjoja.
Puuroihin sitten vielä vähän kiisseliä oheen, tai maitoa tai marjoja, tai vaikkapa näitä kaikkia. Hyvää on, helppotekoista, täyttävää, ja edullista. Siis ihan bueno ;)
tiistai 26. elokuuta 2014
Vuosi ilman uusia vaatteita -haasteeseen osallistuttu :)
Bongasin Facebookista muutama päivä sitten Vuosi ilman uusia vaatteita -haasteen, ja päätin osallistua. Olinhan jo muutenkin ollut sitä mieltä, että mulla on ihan tarpeeksi vaatteita kaapissani, ja kirppiksiltä löytyy kyllä jos jotain tarvitsee (ainakin yleensä). Haasteen järkevyyden ja nuukailuuni tuoman lisäkannustuksen lisäksi tämähän on myös ekologista ja eettistä, erittäin hyvä niin. :)
Haasteesta Facebook-sivuilla kerrotaan näin:
"Maailma hukkuu tavaraan ja vaatekaapit pullistelevat käyttämättömistä vaatteista. Ompelijat raatavat hikipajoissa ja kaatopaikat täyttyvät tekstiilijätteestä.
Tehdään nyt yhdessä ympäristöteko: ei osteta vuoteen mitään uusia vaatteita kaupasta, vaan käytetään vanhoja, ostetaan kirppareilta ja lainataan kavereilta. Ja koska sukkia ja alushousuja nyt ei välttämättä halua ostaa käytettyinä ja hätä ei lue lakia, sallittakoon jokaiselle kolme poikkeusta säännöstä (kovimmat pärjää tietty ilman apua)."
Haasteesta Facebook-sivuilla kerrotaan näin:
"Maailma hukkuu tavaraan ja vaatekaapit pullistelevat käyttämättömistä vaatteista. Ompelijat raatavat hikipajoissa ja kaatopaikat täyttyvät tekstiilijätteestä.
Tehdään nyt yhdessä ympäristöteko: ei osteta vuoteen mitään uusia vaatteita kaupasta, vaan käytetään vanhoja, ostetaan kirppareilta ja lainataan kavereilta. Ja koska sukkia ja alushousuja nyt ei välttämättä halua ostaa käytettyinä ja hätä ei lue lakia, sallittakoon jokaiselle kolme poikkeusta säännöstä (kovimmat pärjää tietty ilman apua)."
keskiviikko 20. elokuuta 2014
Opiskelijaäidistä tuli työssäkäyvä äiti
Näin on päässyt käymään. :) Itseasiassa jo keväällä, valmistuin huhtikuussa ja pääsin töihin toukokuun alusta. Sijainen olen ja työt jatkuvat näillä näkymin joulukuun loppuun saakka. Jatkosta sen jälkeen en tiedä, eikä taida varmaksi tietää työnantajakaan, mutta olen ollut oikein tyytyväinen ja kiitollinen tästä työpätkästä ja työpaikasta (joka sitäpaitsi sijaitsee hyvin lähellä, vain pienen kävelymatkan päässä, ei siis työmatkakuluja -paitsi niinä harvoina aamuina, kun nuorempi lapsi pitää viedä vuorohoitoon 10 km päähän.. näitä aamuja on onneksi vain parisen kertaa kuukaudessa).
Tiedättekös, tuntuu suorastaan oudolta saada palkkaa! :O Tarkoitan siis sitä, kun olen viimeiset vuodet tottunut elelemään mm. opintotuella ja työkkärin rahoilla, ja sitä ennen kotihoidontuella ja sitä ennen äitiysrahalla (mikä se oikea termi onkaan, en muista enkä jaksa käydä Kelan sivuilta katsomassa, tiedätte kuitenkin varmaan mitä tarkoitan). Palkkani ei nykyisen mittapuun mukaan ole suuri, mutta minusta se tuntuu siltä. Tienaanhan enemmän kuin koskaan ennen. Olen siis ollut ennen viimeisiä opintojani ja lasten saamisiakin työelämässä (aiemmalla alallani), mutta silloin tein osa-aikatöitä, joten palkka oli tietysti sen mukainen.
Ajattelin tässä keväällä ennen ensimmäisen palkan tulemista, että taidan käydä "kerrankin tuhlaamassa ja shoppailemassa", kun nyt sitten ensimmäistä kertaa saan palkkaa kokopäivätyöstä. No, kävinkin, ihan jopa isommassa kaupungissa saakka, ja sain syydettyä vaatekauppaan 100 euroa (!). Mutta noh, eipä se sen kummallisempaa sitten ollutkaan. Sain kyllä kassillisen käyttökelpoisia vaatteita, (jotka ostin alerekistä ;) ) mutta eipä ole tuon kerran jälkeen tullut enää käytyä tällaisilla ylimääräisillä ostosretkillä, siis yhtään sen enempää kuin normaalisti aiemminkaan (eli ei juuri koskaan). Olen sitäpaitsi käynyt vaatekaappiani taas läpi, ja tullut siihen tulokseen, että en edelleenkään oikeasti tarvitsisi enempää/uusia vaatteita, niitä löytyy vieläkin ihan tarpeeksi. Lisäksi työpaikallanikin käytetään työasua, joten ei ole tullut tarvetta ostaa uusia vaatteita edes työhönsiirtymisen vuoksi. Kätevää tämäkin :)
Olen kesän elellyt nyt sitten miltei yhtä nuukasti kuin aikaisemminkin, ja todennut, että tämä on jatkossakin ihan hyvä linja. En ole työssäkäymisen myötäkään muuttunut materialistisemmaksi tai ylimääräisestä kuluttamisesta onnea kokevaksi ihmiseksi, joten miksipä muuttaa kulutustottumuksiaan. Aion edelleen pysytellä ja pyrkiä sille linjalle, että ostaisin vain tarpeeseen.
...Ihan ehdoton en toki ole... esimerkiksi tilasin eilen soittaneelta lehtimyyjältä (!) erään tiedelehden, tapojeni vastaisesti, mutta tein tuon kyllä jossain määrin harkitusti. Ostin nimittäin jo alkukesästä yhden irtonumeron ko. lehdestä rantalukemiseksi, ja pidin sitä mielenkiintoisena. Toisekseen uumoilen, että vanhempi poika on lehdestä vähintäänkin yhtä kiinnostunut kuin minä. Pidän tuota lehteä ihan sivistävänä lukemisena ja sitä kautta siis kohtalaisen hyvänä satsauksena hintaansa nähden (tarjous oli puoleksi vuodeksi alle 25 €) (no niin, jokohan nyt olen selitellyt tarpeeksi tätä lehden tilaamista, heh)
No, kuitenkin, sen lisäksi että nuukasti eleleminen (eli turhien ostosten vältteleminen, edullisten vaihtoehtojen etsiminen, ja kohtuullisuuteen tyytyminen) myös nyt työssäkäyvänä on paitsi yleisesti järkevää ja omasta mielestäni mukavaa ja palkitsevaa, on se myös tarpeellista ja hyväksi, koska työtilanteeni jatkosta ei ole varmuutta. Nuukasti elellen palkastani jääkin aina "itsekseen" osa tilille säästöön, ja näin ollen toivon ettei tarvitsisi sitten panikoitua, vaikka työt eivät jatkuisikaan heti tämän sopimuksen päätyttyä, enkä löytäisi välittömästi uutta paikkaa.
---
Tällaisia kuulumisia tältä erää. Nuukailua en siis ole edelleenkään unohtanut, vaikka blogia tuleekin päiviteltyä harvakseltaan...
Tiedättekös, tuntuu suorastaan oudolta saada palkkaa! :O Tarkoitan siis sitä, kun olen viimeiset vuodet tottunut elelemään mm. opintotuella ja työkkärin rahoilla, ja sitä ennen kotihoidontuella ja sitä ennen äitiysrahalla (mikä se oikea termi onkaan, en muista enkä jaksa käydä Kelan sivuilta katsomassa, tiedätte kuitenkin varmaan mitä tarkoitan). Palkkani ei nykyisen mittapuun mukaan ole suuri, mutta minusta se tuntuu siltä. Tienaanhan enemmän kuin koskaan ennen. Olen siis ollut ennen viimeisiä opintojani ja lasten saamisiakin työelämässä (aiemmalla alallani), mutta silloin tein osa-aikatöitä, joten palkka oli tietysti sen mukainen.
Ajattelin tässä keväällä ennen ensimmäisen palkan tulemista, että taidan käydä "kerrankin tuhlaamassa ja shoppailemassa", kun nyt sitten ensimmäistä kertaa saan palkkaa kokopäivätyöstä. No, kävinkin, ihan jopa isommassa kaupungissa saakka, ja sain syydettyä vaatekauppaan 100 euroa (!). Mutta noh, eipä se sen kummallisempaa sitten ollutkaan. Sain kyllä kassillisen käyttökelpoisia vaatteita, (jotka ostin alerekistä ;) ) mutta eipä ole tuon kerran jälkeen tullut enää käytyä tällaisilla ylimääräisillä ostosretkillä, siis yhtään sen enempää kuin normaalisti aiemminkaan (eli ei juuri koskaan). Olen sitäpaitsi käynyt vaatekaappiani taas läpi, ja tullut siihen tulokseen, että en edelleenkään oikeasti tarvitsisi enempää/uusia vaatteita, niitä löytyy vieläkin ihan tarpeeksi. Lisäksi työpaikallanikin käytetään työasua, joten ei ole tullut tarvetta ostaa uusia vaatteita edes työhönsiirtymisen vuoksi. Kätevää tämäkin :)
Olen kesän elellyt nyt sitten miltei yhtä nuukasti kuin aikaisemminkin, ja todennut, että tämä on jatkossakin ihan hyvä linja. En ole työssäkäymisen myötäkään muuttunut materialistisemmaksi tai ylimääräisestä kuluttamisesta onnea kokevaksi ihmiseksi, joten miksipä muuttaa kulutustottumuksiaan. Aion edelleen pysytellä ja pyrkiä sille linjalle, että ostaisin vain tarpeeseen.
...Ihan ehdoton en toki ole... esimerkiksi tilasin eilen soittaneelta lehtimyyjältä (!) erään tiedelehden, tapojeni vastaisesti, mutta tein tuon kyllä jossain määrin harkitusti. Ostin nimittäin jo alkukesästä yhden irtonumeron ko. lehdestä rantalukemiseksi, ja pidin sitä mielenkiintoisena. Toisekseen uumoilen, että vanhempi poika on lehdestä vähintäänkin yhtä kiinnostunut kuin minä. Pidän tuota lehteä ihan sivistävänä lukemisena ja sitä kautta siis kohtalaisen hyvänä satsauksena hintaansa nähden (tarjous oli puoleksi vuodeksi alle 25 €) (no niin, jokohan nyt olen selitellyt tarpeeksi tätä lehden tilaamista, heh)
No, kuitenkin, sen lisäksi että nuukasti eleleminen (eli turhien ostosten vältteleminen, edullisten vaihtoehtojen etsiminen, ja kohtuullisuuteen tyytyminen) myös nyt työssäkäyvänä on paitsi yleisesti järkevää ja omasta mielestäni mukavaa ja palkitsevaa, on se myös tarpeellista ja hyväksi, koska työtilanteeni jatkosta ei ole varmuutta. Nuukasti elellen palkastani jääkin aina "itsekseen" osa tilille säästöön, ja näin ollen toivon ettei tarvitsisi sitten panikoitua, vaikka työt eivät jatkuisikaan heti tämän sopimuksen päätyttyä, enkä löytäisi välittömästi uutta paikkaa.
---
Tällaisia kuulumisia tältä erää. Nuukailua en siis ole edelleenkään unohtanut, vaikka blogia tuleekin päiviteltyä harvakseltaan...
lauantai 22. maaliskuuta 2014
Meille saa taas tulla mainoksia
Irrotin ovestamme siihen pari vuotta (?) sitten liimaamani "Ei mainoksia" -kyltin. Ajattelin nimittäin ryhtyä kokeilemaan "hc-säästämistä" ruoan suhteen, viime aikoina kun on ollut taas puhetta ruoan hinnan nousemisesta...
Meidän lähipiiristä (n. 2 km säteeltä) löytyy 4 ruokakauppaa; Siwa, Valintatalo, K-Market ja S-Market. (Lidliä olen odotellut tulevaksi, mutta ei taida olla tulossa... lähin Lidl löytyy n. 30 km päästä, ei tule juuri käytyä). Eniten on tullut käytettyä Siwaa, sen lähietäisyyden vuoksi, mutta sehän nyt ei kaikista halvimmasta päästä ole kuitenkaan...
Ajattelin, että kun mainoksia ryhtyy tulemaan, voin tarkkailla missä kaupassa on mitäkin tarjouksessa, ja juosta sitten hakemaan täsmäiskuna nämä tarvikkeet (ja yrittää välttää sortumasta ostamaan kaikkea muutakin siinä samalla, sehän nyt yleensä näiden tarjousten ideana kauppiaan kannalta on...). Kytistelen tarjouksista siis lähinnä niitä tuotteita, joita tiedän meillä muutenkin menevän, turhaa on ostaa tarjouksestakaan sellaista, mille ei ole käyttöä.
Meille tulee lähiaikoina myös uusi, tilavampi pakastin, joten esim. alennuksessa/tarjouksessa olevia leipiä ja lihaa yms. voidaan hamstrata pakastimeen entistä enemmän. Lisäksi tietysti tulevana kesänä ja syksynä olen ajatellut poimia pakastimen täyteen marjoja talven varalle... :)
Joku voisi ajatella, että kaupasta kauppaan ravaamiseen kuluu älyttömästi aikaa ja vaivaa, mutta toisaalta kun nuo kaupat nyt noin lähietäisyydellä ovat ja lisäksi sijaitsevat siis toisistaankin vain muutaman sadan metrin päässä (paitsi tuo meidän lähi-Siwa), niin ajattelin nyt ainakin kokeilla, josko jaksaisin tällaista "ravaamista". Ehkä siinä samalla voi ajatella saavansa hyvää hyötyliikuntaa? :)
ps. Domo-clean pyykinpesujauhetta on nyt testailtu, ja hyväksi havaittu! En ole huomannut mitään eroa aikaisemmin käyttämääni pyykinpesuaineeseen (Serto) ja pesutulokseen. Tuoksua Domossa on hieman, mutta hyvin hyvin miedosti. Pyykin kuivahdettua en haista mitään muuta kuin puhtaan pyykin. Sopii ainakin minulle. (Huuhteluaineitahan en käytä, ellen sitten pese koko koneellista joitakin helposti sähköistyviä vaatteita).
Meidän lähipiiristä (n. 2 km säteeltä) löytyy 4 ruokakauppaa; Siwa, Valintatalo, K-Market ja S-Market. (Lidliä olen odotellut tulevaksi, mutta ei taida olla tulossa... lähin Lidl löytyy n. 30 km päästä, ei tule juuri käytyä). Eniten on tullut käytettyä Siwaa, sen lähietäisyyden vuoksi, mutta sehän nyt ei kaikista halvimmasta päästä ole kuitenkaan...
Ajattelin, että kun mainoksia ryhtyy tulemaan, voin tarkkailla missä kaupassa on mitäkin tarjouksessa, ja juosta sitten hakemaan täsmäiskuna nämä tarvikkeet (ja yrittää välttää sortumasta ostamaan kaikkea muutakin siinä samalla, sehän nyt yleensä näiden tarjousten ideana kauppiaan kannalta on...). Kytistelen tarjouksista siis lähinnä niitä tuotteita, joita tiedän meillä muutenkin menevän, turhaa on ostaa tarjouksestakaan sellaista, mille ei ole käyttöä.
Meille tulee lähiaikoina myös uusi, tilavampi pakastin, joten esim. alennuksessa/tarjouksessa olevia leipiä ja lihaa yms. voidaan hamstrata pakastimeen entistä enemmän. Lisäksi tietysti tulevana kesänä ja syksynä olen ajatellut poimia pakastimen täyteen marjoja talven varalle... :)
Joku voisi ajatella, että kaupasta kauppaan ravaamiseen kuluu älyttömästi aikaa ja vaivaa, mutta toisaalta kun nuo kaupat nyt noin lähietäisyydellä ovat ja lisäksi sijaitsevat siis toisistaankin vain muutaman sadan metrin päässä (paitsi tuo meidän lähi-Siwa), niin ajattelin nyt ainakin kokeilla, josko jaksaisin tällaista "ravaamista". Ehkä siinä samalla voi ajatella saavansa hyvää hyötyliikuntaa? :)
ps. Domo-clean pyykinpesujauhetta on nyt testailtu, ja hyväksi havaittu! En ole huomannut mitään eroa aikaisemmin käyttämääni pyykinpesuaineeseen (Serto) ja pesutulokseen. Tuoksua Domossa on hieman, mutta hyvin hyvin miedosti. Pyykin kuivahdettua en haista mitään muuta kuin puhtaan pyykin. Sopii ainakin minulle. (Huuhteluaineitahan en käytä, ellen sitten pese koko koneellista joitakin helposti sähköistyviä vaatteita).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)